Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Asiantuntija purkaa pakolaisluuloja: "Kyse ei ole vetovoimatekijöistä"

Rajojen sulkeminen ei tarkoita, että ihmiset lakkaavat tulemasta Eurooppaan. Kyse ei ole vetovoimatekijöistä, sanoo Suomessa vieraileva Amnesty Internationalin Europpa-työn varajohtaja Gauri van Gulik.
Syyrialaispakolainen Turkissa. (Kuva: European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskriisi on Euroopalle myös poliittinen ja rakenteellinen kriisi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Eurooppa-työn varajohtaja Gauri van Gulik. Hänen mukaansa Eurooppa ei ole saanut aikaan oikeastaan minkäänlaisia poliittisia ratkaisuja pakolaiskriisin hoitamiseksi.

"Kahden vuoden, kaiken paniikin, Alan Kurdin, tuhansien mereen kuolleiden jälkeen olemme täysin samassa pisteessä, mitä tulee poliittisiin ratkaisuihin. Ainoa, mistä on sovittu, on rajojen vahvistaminen sekä pakolaisongelman ulkoistaminen", tänä viikonloppuna Suomessa vieraileva Gulik kritisoi.

Hän viittaa EU:n Turkin kanssa keväällä tekemään sopimukseen pitää turvapaikanhakijat Turkissa sekä esimerkiksi EU:n uusien rajajoukkojen lanseeraamiseen tällä viikolla. Moni maa on myös tätä ennen vahvistanut rajavalvontaansa ja rakentanut aitoja rajoilleen.

Se ei auta, ja se on todistettu myös Amnestyn tutkimuksissa, van Gulik painottaa.

"Rajojen sulkeminen ei tarkoita, että ihmiset lakkaavat tulemasta Eurooppaan. Sulkeminen perustuu väärään oletukseen siitä, että kyse on vetovoimatekijöistä. Euroopassa väitetään, ettei ihmisten tuloa pidä helpottaa eikä olosuhteista tehdä hyviä, koska se vetäisi ihmisiä tänne. Olemme dokumentoineet yhä uudelleen, että ihmiset kuitenkin työnnetään tänne, ei vedetä."

Esimerkiksi Suomessa on perusteltu ulkomaalaisten sosiaaliturvan kutistamista sillä, että se vähentäisi Suomeen "vetäviä tekijöitä".

Van Gulikin mukaan ihmiset lähtevät liikkeelle joko perheidensä perässä tai muun selkeän syyn takia tai vain löytääkseen paikan, jossa hengittää vapaammin. Se, että kohdemaan olot olisivat merkittävä tekijä, on myytti, hän sanoo.

Amnesty julkaisi tällä viikolla oman ehdotuksensa poliittisesta ratkaisusta siihen, mitä tehdä Eurooppaan tuleville pakolaisille. Sen mukaan pitäisi luoda järjestelmä, joka jakaisi pakolaiset vastaanottajamaiden kapasiteetin mukaan. Siihen, montako pakolaista kunkin maan pitäisi ottaa, vaikuttaisivat esimerkiksi vauraus ja työllisyystilanne.

Suomi osa huolestuttavaa trendiä

Van Gulik on huolissaan siitä, että pakolaiskriisi näyttää aiheuttaneen myös lainsäädäntöön liittyvän kriisin Euroopassa. Monet maat ovat vaikeuttaneet kriisin kärjistyttyä pakolaisaseman saamista sekä heikentäneet niiden asemaa, jotka suojan ovat saaneet esimerkiksi tekemällä oleskelusta määräaikaista tai vähentämällä oikeutta juridiseen apuun tai muihin palveluihin.

Osana trendiä on hänen mukaansa myös Suomi, joka on esimerkiksi määritellyt, että Irakiin voi palauttaa turvapaikanhakijoita ja vähentänyt turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia oikeusapuun.

"Tämä on huolestuttavaa, koska se on pitkäaikainen muutos. Kyseessä on pakolaisia suojelevan järjestelmän purkamisesta", hän sanoo.

Ääriajattelu huolettaa

Samaan aikaan myös rasismi ja ksenofobia ovat Euroopassa lisääntyneet, mikä on näkynyt sekä poliitikkojen puheissa että äärijärjestöjen aktivoitumisessa. Van Gulik ei kuitenkaan ole ensisijaisesti huolissaan äärioikeistosta, vaan tavallisista puolueista, jotka esittävät äärioikealle suuntautuvia ajatuksia.

Hän viittaa esimerkiksi brittikonservatiivien ehdotukseen erotella yritysten ulkomaiset työntekijät brittiläisistä.

"Mitä seuraavaksi? Tarra kaikkiin ulkomaalaisiin?"

Van Gulik muistuttaa kuitenkin, että Amnestyn hiljattain tekemän kyselytutkimuksen mukaan useimmat eurooppalaiset olisivat valmiita takaamaan pakolaisille turvallisen tulon Eurooppaan ja omaan maahansa.

"Haluan haastaa ajatuksen siitä, että koko Eurooppa olisi pakolaisvastainen, en usko, että se on totta. Esimerkiksi Unkarissa oikeistolaiset ovat auttaneet pakolaisia, vapaaehtoisuudessa ja aktivismissa on ollut oikea aalto. Myös positiivisia asioita tapahtuu."

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU EurooppaSuomi Amnesty International

Lue myös

Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.