Uutiset Asekauppa

Asekauppiailla valta YK:ssa

Lähes kaikki maailman asekaupan kärkimaat istuvat YK:n turvallisuusneuvostossa nyt tai lähivuosina. Ne eivät useinkaan kaavaile itseään koskevia asevientikieltoja.
Ruotsalaisen Fredrik Reuterswärdin Väkivallattomuus-niminen veistos on esillä YK:n päämajan edustalla New Yorkissa. (Kuva: Tressia Boukhors / IPS)

(IPS) -- Lähes kaikki maailman asekaupan kärkimaat istuvat YK:n turvallisuusneuvostossa nyt tai lähivuosina.

Turvaneuvoston perusviisikko, veto-oikeudella varustetut pysyvät jäsenet Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat kaikki merkittäviä asekauppiaita. Vuosina 2016–2018 vaihtuvien jäsenten joukossa ovat eri aikoina alkavin kaksivuotiskausin isot aseviejät Espanja, Ukraina, Italia ja Hollanti.

Kokonaan turvaneuvoston ulkopuolella on asekaupan kärkikymmeniköstä vain Saksa, jota ei ole koskaan valittu sen jäseneksi.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (Sipri) asiantuntija Pieter Wezeman ei pidä tilannetta lainkaan yllättävänä, koska suurimmat aseviejät istuvat turvaneuvostossa pysyvästi. USA:n ja Venäjän kontolla oli vuonna 2015 yhteensä 58 prosenttia asekaupasta. Kiina ja Ranska olivat tilastossa sijoilla kolme ja neljä.

Control Arms -järjestön johtaja Anna Macdonald muistuttaa, että turvaneuvoston pitäisi nyt ratkoa kriisejä Syyriassa ja Jemenissä, joissa soditaan pääasiassa jäsenmaiden aseilla ja paikoin myös osanotolla.

Turvaneuvoston jäsenet eivät usein kaavaile itseään koskevia asevientikieltoja. Kieltoa on sen sijaan suunniteltu Etelä-Sudaniin, joka ostaa pääasiassa vanhoja ja käytettyjä aseita sieltä, mistä halvimmalla saa, Wezeman kertoo.

Asevientitilastossa sijalla 12 oleva Ruotsi aloittaa kaksivuotisen kautensa turvaneuvostossa tammikuussa 2017. Wezemanin mukaan kotimainen painostus on saanut maan vähentämään asevientiään Jemenissä sotivaan Saudi-Arabiaan.

Asekauppa politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaYK Suomen IPS

Lue myös

Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.
Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset