Uutiset

Asekauppa ruokkii selkkauksia ja köyhyyttä

Maailmassa käytetään vuosittain aseisiin liki 950 miljardia euroa. Selkkauksiin
joutuneisiin maihin tulvii aseita, jotka käännetään lopulta avuttomia
siviilejä vastaan, ihmisoikeusjärjestöt sanovat ja vaativat
kuolemankaupalle tiukkoja sääntöjä.

Maailmassa käytetään vuosittain aseisiin liki 950 miljardia euroa. Selkkauksiin joutuneisiin maihin tulvii aseita, jotka käännetään lopulta avuttomia siviilejä vastaan, ihmisoikeusjärjestöt sanovat ja vaativat kuolemankaupalle tiukkoja sääntöjä.

"Jos jokin maa näyttää olevan alttiina sodalle, ei ole oikein myydä sille aseita. Asekauppaa on säännösteltävä tai valvottava, varsinkin, jos ostajamaat ovat osallisena konfliktissa", sudanilainen Valentino Deng korostaa IPS:n haastattelussa.

Hänen kokemuksensa ovat pohjana Dave Eggersin tuoreessa romaanissa What is the What, joka kertoo fiktion keinoin Dengin ja muiden Sudanin sisällissotaa paenneiden ihmisten elämästä.

Kun hyökkääjät polttivat Dengin kylän, hän joutui eroon perheestään ja lähti muun poikajoukon mukana pakoon jalkaisin. Matka Keniassa sijaitsevalle pakolaisleirille oli täynnä vaaroja ja vaikeuksia.

"Näin ilmapommituksissa surmattuja ihmisiä ja tuhkaksi poltettuja kyliä. Se pani miettimään, mistä kaikki nämä aseet tulevat", Deng kertoo.

"Kuin kuivasi lattiaa, vaikka hana valuu täysillä"

YK:n rauhanturvajoukkoja Kongon demokraattisessa tasavallassa johtanut kenraali Patrick Cammaert puolestaan näki käytännössä, ettei aseistariisunnasta ole mitään hyötyä, ellei samaan aikaan suitsita asekauppaa.

"Tuntui siltä kuin yrittäisi kuivata lattiaa, vaikka hana valuu täysillä. Aseista riisutulla ryhmällä oli viikon päästä uudet pyssyt ja ammukset", hän kuvailee.

Kehitysapujärjestö Oxfam Internationalin tuore raportti paljastaa, miten vastuuton asemyynti vie pohjan monen köyhän maan kehityspyrkimyksiltä. Asekauppa verottaa valtion kassaa tai ruokkii sotaa – usein molempia.

Korruptiota vastaan taisteleva Transparency International -järjestö lukee asemyynnin yhdeksi kolmesta lahjuksille altteimmasta kaupan lajista maailmassa.

"Selvää on, että jos halutaan saavuttaa kehitystavoitteet, kuten köyhyyden vähentäminen ja terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen, niin asekauppa on saatava kuriin", Oxfamin raportin laatinut Katherine Nightingale sanoo.

YK:n asettamien vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa pahimmin kompuroivista 34 maasta 22 on parhaillaan osallisena selkkauksessa tai lopettamassa sellaista, tilastot kertovat.

Oxfam laskee, että vuosina 1990-2005 kaikkiaan 23 Afrikan maata menetti yhteensä yli 200 miljardia euroa konfliktien vuoksi. Niitä ruokkineista aseista 95 prosenttia tuli Afrikan ulkopuolelta.

Irakissa miljoona laitonta asetta

Amnesty International kertoi syyskuussa, että Yhdysvaltain ja Irakin hallitusten rahoittamat asekaupat ovat vyöryttäneet Irakiin miljoona laitonta asetta vuodesta 2003 lähtien. Puuttuvan tai vajavaisen valvonnan vuoksi iso osa tappovälineistä on nyt kateissa tai kapinallisten käsissä, Amnesty sanoo.

Oxfam vaatii raportissaan kattavaa ja tehokasta kansainvälistä sopimusta turvaamaan asekaupan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähänastiset sopimukset ovat sen mukaan riittämättömiä.

"Osissa Afrikkaa on vahvoja alueellisia sopimuksia, mutta se ei riitä. Asekauppa on globaalia, ja haluamme globaalin asekauppasopimuksen varmistamaan valtioiden vastuullisuuden hankinnoistaan", Nightingale sanoo.

Esitys asekauppasopimuksesta sai joulukuussa 2006 YK:n yleiskokouksessa taakseen 153 valtiota. Jatkosta neuvotellaan lokakuun lopulla YK:ssa.

Hankkeen kannattajien mukaan eräät valtiot, kuten Kiina, Intia, Egypti, Pakistan, Venäjä ja Yhdysvallat, ovat ponnistelleet saadakseen sopimusehdotuksen torjuttua tai ainakin lykättyä tai vesitettyä sitä.

Amnesty, Oxfam ja muut järjestöt kehottavat YK:n yleiskokousta aloittamaan ensi vuonna neuvottelut asekauppasopimuksesta niin, että sitova paperi valmistuisi vuoden 2010 loppuun mennessä.

aseet & armeijakonfliktinratkaisuturvallisuus

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti