Uutiset

Aseistakieltäytyjäliitto: Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen heikentäisi ihmisoikeuksia ja lisäisi totaalikieltäytyjien määrää

Puolustusministeriön työryhmä veisi Jehovan todistajilta erioikeuden kieltäytyä ase- tai siviilipalveluksesta. Aseistakieltäytyjäliiton mukaan ihmisoikeusongelmaa ei voi ratkaista heikentämällä ihmisoikeuksia.
Suomen lippu
Suomessa ehdotetaan Jehovan todistajien vapausrangaistuksista luopumista. (Kuva: Timo Gufler / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi voimakkaasti puolustusministeriön asettaman työryhmän esitystä, jonka mukaan Jehovan todistajat asepalveluksesta vapauttava laki tulisi kumota.

Järjestön mukaan ratkaisu tarkoittaisi ihmisoikeusongelman ratkaisemista käytännössä ihmisoikeuksia heikentämällä. Lisäksi se lisäisi erittäin todennäköisesti totaalikieltäytyjien määrää.

Puolustusministeriö asetti huhtikuussa työryhmän arvioimaan Jehovan todistajien vapautuslain muutostarpeita. Taustalla oli Helsingin hovioikeuden viime helmikuussa antama ratkaisu, jossa jätettiin tuomitsematta totaalikieltäytyjä, koska tuomion antaminen olisi merkinnyt syrjintää Jehovan todistajiin verrattuna. Jehovan todistajilla on Suomessa erivapaus olla suorittamatta ase- tai siviilipalvelusta.

Puolustusministeriön eilen julkaisemassa mietinnössä ehdotetaan Jehovan todistajia koskevan vapautuslain kumoamista. Käytännössä ase- tai siviilipalveluksesta kieltäytyvät Jehovan todistajat siis joutuisivat muiden totaalikieltäytyjien tavoin vankilaan. Työryhmän mukaan näin varmistettaisiin, että kaikkia uskonnollisia ja eettisiä vakaumuksia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Aseistakieltäytyjäliitto on ehdotuksesta tyrmistynyt. Sen mukaan nykyistä tilannetta kyllä pitäisi muuttaa, mutta ainoa mahdollinen ratkaisu on vapautuslain laajentaminen koskemaan myös muita vakaumuksia kuin Jehovan todistajia.

”Työryhmän mukaan Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen merkitsisi sitä, että kaikkia uskonnollisia ja eettisiä vakaumuksia kohdeltaisiin lainsäädännössä samalla tavalla. Ikävä kyllä vakaumuksesta rankaisemisen laajentaminen myös siitä tällä hetkellä vapautettuun ryhmään ei ratkaise ihmisoikeusongelmaa”, liitto toteaa kannanotossaan.

Se muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea on useaan otteeseen kehottanut Suomea laajentamaan vapautuslakia ja YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut Suomea luopumaan aseistakieltäytyjien vapausrangaistuksista.

Helsingin Sanomien haastattelema puolustusministeriön työryhmän puheenjohtaja Teemu Penttilä kertoo, että esitys lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle.

Suomessa nostetaan Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuosittain syyte 35–55:tä siviilipalveluksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua totaalikieltäytyjää vastaan.

politiikkakansalaisyhteiskuntalakiaseet & armeija Suomi Aseistakieltäytyjäliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.
Internet-kyltti rakennuksen kyljessä

Virstanpylväs saavutettu: Yli puolet maailman väestöstä käyttää nettiä

Netinkäyttö kasvaa nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Vielä vuonna 2005 vain kaksi prosenttia afrikkalaisista käytti nettiä.
Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.