Uutiset

Aseistakieltäytyjäliitto: Jehovan todistajien erivapauden kumoaminen lisää totaalikieltäytyjien määrää

Eduskunta kumosi eilen Jehovan todistajien oikeuden kieltäytyä armeijan ja siviilipalveluksen suorittamisesta. Ratkaisu on Aseistakieltäytyjäliiton mukaan täysin päinvastainen kuin mihin Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden perusteella olisi pitänyt päätyä.
Suomen lippu ja puita
Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi lakimuutosta, joka johtaa siihen, että Jehovan todistajia voidaan tuomita vankeuteen totaalikieltäytymisen vuoksi. (Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Aseistakieltäytyjäliitto on pettynyt eduskunnan eiliseen päätökseen kumota laki, jolla Jehovan todistajat on yli 30 vuoden ajan vapautettu asevelvollisuudesta.

Lain kumoaminen tarkoittaa, että Jehovan todistajien on mentävä joko siviilipalvelukseen tai käytävä armeija. Jos he kieltäytyvät kummastakin, heidät voidaan tuomita vankilaan.

Lakimuutoksen seurauksena suuri osa Jehovan todistajista valitsee totaalikieltäytymisen, mikä johtaa totaalikieltäytyjien määrän lisääntymiseen, liitto pelkää.

”Totaalikieltäytyjäongelman ratkaisemisen sijasta lainmuutos pahentaa sitä”, se toteaa tiedotteessaan.

Ratkaisu on järjestön mukaan täysin päinvastainen kuin mihin Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden perusteella olisi pitänyt päätyä. YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut Suomea useaan otteeseen ratkaisemaan ongelman laajentamalla vapausmahdollisuutta koskemaan myös muita vakaumuksia, se muistuttaa.

Puolustusministeriö ryhtyi ajamaan lakimuutosta viime vuonna sen jälkeen, kun Helsingin hovioikeus jätti tuomitsematta totaalikieltäytyjän, koska tuomion antaminen olisi merkinnyt syrjintää Jehovan todistajiin verrattuna. Myös muut tuomioistuimet alkoivat hylätä totaalikieltäytyjien syytteitä ja jättää heitä tuomitsematta vankeuteen.

Lakimuutos menee seuraavaksi tasavallan presidentin vahvistettavaksi.

Aseistakieltäytyjäliitto pitää selvänä, että totaalikieltäytyjien rangaistusten aiheuttamaan ongelmaan on palattava lähitulevaisuudessa. Se on mukana tällä viikolla käynnistynyttä Asepalvelus2020-kampanjaa, jonka tavoitteina on yhdenvertaisesti toteutettava palvelus sekä totaalikieltäytyjien rangaistuksista luopuminen. Kampanjasivuille kerätään sitoumuksia eduskuntavaaliehdokkailta, jotka haluavat ratkaista ongelma.

Mukana kampanjassa on muun muassa kansalaisjärjestöjä ja puolueiden nuorisojärjestöjä.

ihmisoikeudetuskontopolitiikkalakioikeus ja rikosaseet & armeija Suomi Aseistakieltäytyjäliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.