Artikkeli: Murabin kylä hakee oikeuksiaan internetin kautta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Artikkeli: Murabin kylä hakee oikeuksiaan internetin kautta

Mumbain esikaupunkialueella Intiassa pieni Murabin kylä uhkaa jäädä uusien asuinalueiden alle ilman, että sen asukkaille maksetaan mitään korvauksia. Paikallisen tietoteknologiaosaajan perustaman internet-keskuksen kautta kyläläiset ovat kuitenkin onnistuneet vaatimaan oikeuksiaan – sekä harjoitelleet käytännön toimistotaitoja työnhakua varten.

Murabin kylänraittia ikkunan läpi
Mumbain esikaupunkialueella Intiassa on käynnissä hiljainen taistelu, josta maan hallitus vaikenee eikä mediakaan suuremmin elämöi. Kyseessä on 90 pienen, summittaisesti kasvaneen kylän puristuminen uusien asuinalueiden alle ilman, että kyläläiset voivat mitenkään vaikuttaa kotiensa menettämiseen ja ilman, että heille maksetaan siitä asianmukaisia korvauksia. Tarina on tavallinen monen köyhän maan suurkaupungeissa.

Murabin kylässä nuorten koulunkäynti keskeytyi hiljattain, kun lähimpään kouluun johtanut tie katkaistiin rakennustyömaan takia. Jäljelle jäivät arkiset askareet ruoanlaitto, vedenhaku, pyykin pesu ja sisarusten hoitaminen – sekä television katsominen taloissa, joissa televisio oli.

Tässä tilanteessa Jitendra Shah, Mumbain Veermata Jijabai -teknologiainstituutissa tietotekniikkaa opettava professori, aloitti kaksi kuukautta sitten kylässä internet-projektin.

“Satuin kerran lounaalla puheisiin erään yritysjohtajan kanssa, ja kuulin että he ovat uusimassa tietokoneitaan. Mainitsin ajatuksistani perustaa internet-keskus yhteen näistä kylistä, ja johtaja päätti lahjoittaa minulle neljä kappaletta entististä koneistaan, jotta pääsen alkuun”, Shah kertaa.

Koneille löytyi kylästä sopiva sijoituspaikka, kun eräs asukkaista lupasi tyhjän huonetilan keskuksen käyttöön. Sähköt Murabissa oli ennestään, vaikkakaan virran jakelu ei ollut tasaista. Rakennukseen oli valmiina olemassa myös puhelinlinja, joten internet-yhteyttä ei tarvinnut erikseen rakentaa. Sitten olikin enää ratkaistava, kuka koneita käyttäisi ja mihin tarkoitukseen.

“Kyläläisten suurin huoli on kotien menetys – niinpä tutkimme hallituksen sivuilta, millaisiin korvauksin ja millaisin ehdoin kansalainen on oikeutettu, jos hänen talonsa puretaan uudisasutuksen tieltä. Tulostimme virallisen kaavakkeen internetistä ja keräsimme koneelle tietokannan kylän asukkaista, sitten haimme korvauksia”, Shah kertoo.

Haku tuottikin tulosta, mutta ei niin hyvin kuin kyläläiset olisivat toivoneet:

“Viranomaiset keksivät koko ajan uusia syitä sille, miksi korvausta ei voi saada. Aiemmin heiltä ei ole älytty näitä hakea, joten he ovat vastahakoisia. Mutta nyt meillä on mustaa valkoisella ja voimme vedota siihen, että hallituksen verkkosivuilla on luvattu tietyt asiat.”

Oma ohjelmisto yhdeksällä kielellä

Ohjelmistoa paikalliskielillä
Takaisku Shahin projektille oli internet-yhteyksien katkeaminen liian suuriin puhelinlaskuihin. Kaikki ei kuitenkaan onneksi ole yhteyksistä kiinni, sillä nyt Shah on rakentanut tietokoneohjelman, jonka voi kokonaisuudessaan ladata CD-rompulta. Pakettiin kuuluu muun muassa tekstinkäsittelyohjelma, taitto-ohjelma sekä taulukkolaskentaohjelma.

“Tällä tavoin nuoret saavat käytännön tekstinkäsittelytaidot ja jonkin tuntuman työskentelyyn tietokoneella. Siitä on hyötyä, kun he hakevat töitä”, Shah uskoo.

Ohjelmiston erityispiirre on sen monikielisyys: valikot ovat olemassa kolmella Intiassa puhutulla kielellä, kirjoittaa voi yhdeksällä kielellä, joista jokainen käyttää eri merkistöjä. Sovellus oli mahdollista rakentaa avoimeen lähdekoodiin perustuvan Linux-käyttöjärjestelmän pohjalle.

“Microsoftillakaan ei ole sellaista Intiaan tarkoitettua ohjelmistopakettia, jossa valikotkin olisi käännetty näille paikallisille kielille”, Shah kehaisee. “Kyläläiset eivät puhu englantia, joten työskentely omalla äidinkielellä on ehdoton edellytys koneiden käytölle.”

Professori Shah käy nykyisin itse Murabissa vain kerran viikossa, mutta keskukseen on vastikään palkattu opettaja, joka järjestää työpajoja joka päivä.

“Raha on ongelma. Hallitus on myöntänyt meille jonkin verran tukea, mutta opettajan palkka on pieni eikä raha riitä esimerkiksi generaattorin ostoon – sähkökatkot ovat hyvin yleisiä”, Shah miettii.

Vielä ei myöskään tiedetä, mitä kesän kuumuus ja monsuunisateet tuovat tullessaan – huoneessa ei ole ilmastointilaitteita, eikä katto ole täysin vedenpitävä.

Tytöt motivoituneempia kuin pojat

Jitendra Shah oppilaineen
Mielenkiinto tietotekniikan opiskeluun ei ole kaikilla yhtäläinen. Aluksi internet-keskuksessa nähtiin sekä poikia että tyttöjä, nyt pojat ovat palanneet kiinnostavia nostureita ja kaivinkoneita vilisevien rakennustyömaiden liepeille ja vain tytöt ottavat osaa workshop-työskentelyyn. Aikuisia keskuksessa ei ole näkynyt.

“Ihmisiä on vaikea motivoida muuhun kuin korkeintaan sähköpostin opetteluun, sillä tietotekniikan taidot eivät tarjoa välitöntä, henkilökohtaista palkintoa, vaikka niitä voisikin pitkällä tähtäimellä hyödyntää. Esimerkiksi karttojen verkkoversiot ovat sellaisia, joita olisi suhteellisen yksinkertaista oppia tekemään ja ansaita sillä tavoin hieman rahaa.”

Internet-keskuksessa viihtyvät parikymppiset tytöt Vasundharaa, Sulochanaa, Ranjanaa, Shobhaa, Nirmalaa ja Yashodharaa kertovat professorin välityksellä omia kokemuksiaan tietokoneista ja niiden tarpeellisuudesta:

“Koneiden käyttö on helppoa, tietotekniikan osaaminen on tuonut meille itseluottamusta. Maalaaminen ja piirtäminen koneella on hauskinta”, he kommentoivat yksissä tuumin.

Mitään mullistavaa muutosta tietokoneet eivät kuitenkaan ole Murabin arkeen tuoneet. Eivät ainakaan vielä, kun sähköt katkeilevat vähän väliä ja käyttötarkoitus on vasta hakusessa. Kenties Murabi on kuitenkin vahvemmilla kuin naapurikylänsä, kun vastassa ovat ulkoapäin vyöryvät ukaasit. Kenties tieto antaa valtaa, edes piirun verran.


Lisätietoja:
www.indictrans.org
jitendras@vsnl.com

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia