Uutiset

Arktis - Maailman kolmanneksi suurin fossiilihanke?

Arktiksen sulamisen pitäisi olla varoitus koko ihmiskunnalle siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen pitäisi viimein ottaa tosissaan, kirjoittaa Tapio Laakso.

Tämä kirjoitus on julkaistu aikaisemmin ilmasto.org-sivulla.

Arktiksesta on tullut ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun symboli. Sulava pohjoinen napajää osoittaa, että me joudumme huolehtimaan ilmastokriisin seurauksista, emme pelkästään tulevien sukupolvien kohtalosta. Arktiksella näkyy myös karulla tavalla koko se hulluus, joka tämän sopan on keittänyt. Öljy-yhtiöt, nuo ihmiskunnan viholliset haluavat nyt porata Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään.

Viime kesänä pohjoinen napajää suli jälleen pinta-alaltaan historiallisen pieneksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain napajään pinta-alasta vaan myös tilavuudesta, jonka pudotus on ollut vieläkin dramaattisempaa. Jään tilavuudesta on 1980-luvun jälkeen kadonnut jopa 80 prosenttia. Tutkijat puhuvat arktisen merijään "kuoleman kierteestä".

Arktinen alue lämpenee lähes kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Kyse on takaisinkytkennästä. Merijään sulaminen kiihdyttää lämpenemistä, koska valkean jään alta paljastuva tumma meri ei heijasta auringon valoa takaisin avaruuteen. Todennäköisesti seuraavan parin vuosikymmenen aikana nähdään ensimmäinen jäätön kesä pohjoisnavalla. Mitään tämän tapaistakaan ei ole ihmissivilisaation viimeisen 5000 vuoden historiassa nähty.

Öljyn pitää jäädä maahan

Arktiksen sulaminen pitäisi olla varoitus koko ihmiskunnalle siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen pitäisi viimein ottaa tosissaan. Shellin, Statoilin ja Gazpromin tapaiset öljy-yhtiöt haluavat kuitenkin nähdä jään sulamisen liiketoimintamahdollisuutena. Yhtiöt haluavat ankarista olosuhteista välittämättä poraamaan öljyä Arktikselle.

Ympäristöjärjestöt ovat useaan otteeseen varoittaneet öljynporauksen valtavista riskeistä arktisissa olosuhteissa. Kova tuuli, rakenteiden jäätyminen, jäävuoret, myrskyt ja kaukainen sijainti ovat Arktiksen arkea. Kun onnettomuus sattuu, öljyntorjunta jäisessä vedessä on nykytekniikalla käytännössä mahdotonta. Shell on ollut suurissa vaikeuksissa oman, suomalaisten jäänmurtajien tukeman hankkeensa kanssa Alaskassa. Yhtiön tämän vuoden poraussuunnitelmat ovat vaakalaudalla kaluston vaurioitumisen vuoksi. Lopulta kysymys on kuitenkin paljon öljyonnettomuutta laajempi.

Greenpeacen tuore Point of No Return -raportti kertoo, että mikäli öljyhankkeet etenevät, Arktiksesta tulee vuoteen 2020 mennessä maailman kolmanneksi suurin fossiilihanke.

Kyse on kokonaan aiemmin koskemattoman öljy- ja kaasuprovinssin avaamisesta ja uusien päästöjen lukitsemisesta sisään järjestelmään. Aina, kun potentiaaliset öljyvarat muuttuvat kirjoihin ja kansiin merkityiksi reserveiksi ja ne muuttuvat yhtiöiden arvoon vaikuttavaksi omaisuudeksi, myös niiden ilmakehään polttamisen todennäköisyys kasvaa.

Vähitellen aletaan havahtua siihen, mitä ilmastonmuutoksen torjuminen todella tarkoittaa: fossiilisten polttoaineiden jättämistä maahan. Poltettavaa nimittäin riittää. Pelkästään jo tunnetut fossiilireservit ovat viisi kertaa suuremmat, kuin mitä voimme käyttää, mikäli ilmastokatastrofi halutaan välttää. Siksi uusien öljyhankkeiden eteneminen esimerkiksi Arktiksella on välttämätöntä pysäyttää.

Investoinnit energiavallankumoukseen

Öljynporaus Arktiksella ei ole halpaa. Hankkeiden kannattavuus vaatinee, että öljyn hinta pysyttelee pitkällä tähtäimellä reilusti yli sadassa dollarissa tynnyriltä. Maailman pitäisi olla halukas maksamaan öljystä vuodesta toiseen kalliisti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin investoimisen sijaan. Tämä tarkoittaa, että mikäli olemme valmiita hyväksymään arktisen öljyn hinnan, hyväksymme myös katastrofaalisen ilmastonmuutoksen.

Rahat voidaan investoida paremmin. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuovat samalla selvää säästöä. Osa toimenpiteistä on käytännössä ilmaisia. Esimerkiksi uusien autojen energiatehokkuusnormien kiristäminen ei maksa kuluttajalle juuri mitään, mutta vähentää tehokkaasti liikenteen öljyriippuvuutta.

Greenpeace on laatinut skenaarion Suomen (ja maailman) energiatulevaisuudesta vuoteen 2050 asti. Malli osoittaa, että Suomessa pystytään tuottamaan tarvittava energia pääsääntöisesti uusiutuvilla energialähteillä ja leikkaamaan ilmastopäästöjä 93 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Mallin pääviesti on se, että energiantuotantoon liittyvät valinnat eivät ole teknisiä ongelmia vaan poliittisia kysymyksiä. Mallissa esitetty visio energiavallankumouksesta perustuu olemassa olevaan tekniikkaan.

Tapio Laakso on Greenpeacen ohjelmajohtaja.

Arktiksen tulevaisuus yhtiötilmastonmuutosmeret

Lue myös

Näkökulma: Arktinen yhteistyö rauhan edistäjänä?

Ilmastonmuutos on aito uhka arktisilla alueilla, mutta sillä voi olla myös kansainvälisen yhteistyön kautta syntyviä positiivisia vaikutuksia, kirjoittaa Liisa Kauppila.

Shell saa jatkaa öljynporausta Arktiksella

Ympäristöjärjestöt ovat Yhdysvaltain viranomaisten päätöksestä tyrmistyneitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija