Argentiinan soijabuumi törmäsi geenimuuntelun sääntöihin

Biotekniikan jättiyritys Monsanto on päättänyt lopettaa gm-soijansa siemenkaupan Argentiinaan, joka on nykyisin maailman kolmanneksi suurin soijantuottaja. Yhtiö on myös jäädyttänyt Argentiinan oloihin sopivien lajien kehittelytyön.

Yhdysvalloissa päämajaansa pitävä Monsanto on suivaantunut siitä, että argentiinalaiset soijankasvattajat rikkovat sääntöjä keräämällä gm-soijansa siemenet talteen. Erityisen pahalla yhtiö katsoo sitä, että viljelijät oman käytön ohella myyvät siemeniä edelleen.

Monsanto on kakkosena gm-soijan siementen kauppaajana Argentiinassa. Kärjessä on hollantilainen Nidera Handelscompagnie. Se, samoin kuin kotimaiset siemenkauppiaat, on uhannut seurata Monsaton esimerkkiä, ellei Argentiinan hallitus puutu asiaan.

Soijan viljelyala on enemmän kuin tuplaantunut Argentiinassa viiden viime vuoden aikana. Maan soijasato oli viime vuonna 36 miljoonaa tonnia, mikä vastaa puolta kaikkien viljelykasvien sadosta.

Soijan hyvä maailmanmarkkinahinta on tuonut uutta vaurautta Argentiinan maaseudulle pehmentäen parin vuoden takaisen talouskriisin vaikutusta. Soija on myös suhteellisen vähätöinen viljeltävä, mikä on helpottanut monen tilallisen elämää.

Argentiinan viljelijät vetoavat vuoden 1973 siemenlakiin, joka sääti talonpojille oikeuden poimia ja käyttää hyötykasviensa siemenet. Viljelijät tulkitsevat lakia niin, että heidän kuuluu maksaa rojaltit vain alkuperäisistä gm-siemenistä. Jatkossa he voivat käyttää vapaasti pelloiltaan poimimiaan siemeniä, jotka ovat yhtä satoisia kuin alkuperäiset.

Esimerkiksi geenimuunnellun auringonkukan ja durran osalta ongelmaa ei synny, koska niiden siemenistä ei saa kunnon satoa.

Argentiinan maatalousministeriö arvioi, että noin 20 prosenttia soijaviljelmistä on kylvetty luvallisilla siemenillä, 30 prosenttia on viljelijöiden omia siemeniä ja 50 prosenttia laittomasti eteenpäin myytyjä.

Patentin haltijoita edustava Argentiinan uusien kasvilajikkeiden suojeluyhdistys (Arpov) pitää pääongelmana laitonta siemenkauppaa.

Arpov onkin alkanut vaatia uusia siemeniä ostavilta viljelijöiltä allekirjoituksen paperiin, jossa nämä lupaavat maksaa lisärojalteja pellolta talteen otettavista siemenistä. Lisäksi tilallisten on ilmoitettava, mitä he tekevät lopuilla siemenillä.

Siemenkauppiaat ovat pestanneet konsulttiyrityksen painostamaan viljelijöitä kuulusteluilla, peltojen tarkastuksilla ja uhkauskirjeillä.

Viljelijöiden mukaan lisärojaltit rikkovat heidän lainmukaisia oikeuksiaan. Peltojensa syynäämistä he pitävät likimain rikollisena puuhana.

Aprovin edustaja Fernanda González puolustautuu väittämällä, että siemenlain laatijat ajattelivat pienviljelijöitä, "eivät mahtavia maatalousyrittäjiä, jotka viljelevät 500 000 hehtaarin peltoja ja korjaavat voitot toisten biotekniikkaan tekemistä investoinneista".

Argentiinan pieniä ja keskisuuria tiloja edustavan järjestön johtaja Jorge Solmi puolustaa talonpoikien oikeutta käyttää omia siemeniään, mutta vakuuttaa, että hänen järjestönsä jäsenet eivät harjoita laitonta kauppaa.

"Se vaatii mittavat rakenteet", hän muistuttaa viitaten siementen lajittelu- ja varastointitiloihin.

Argentiinan siemenkaupan valvonnasta vastannut valtion siemeninstituutti (Inase) suljettiin vuonna 2000, minkä jälkeen villi kauppa alkoi rehottaa. Nyt maatalousministeriö on päättänyt avata Inasen uudelleen ja etsiä ratkaisun ongelmaan, joka vie myös valtiolta verotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

(Inter Press Service)