Uutiset

Argentiina sai vihdoin julkisuuslain – nyt vaaditaan enää toteutusta

Argentiina sai pitkän odotuksen jälkeen julkisuuslain, joka koskee valtion lisäksi kaikkea julkisin varoin pyörivää toimintaa. Pelkona kuitenkin on, että laki epäonnistuu maassa, jossa läpinäkyvyys on varsin uusi asia.
Argentiinan tietoviraston johtaja Eduardo Bertoni
Argentiinan julkisuuslain toteutumista valvoo uusi tietovirasto, jonka johtajaksi nimitetty Eduardo Bertoni (vas.) kertoi elokuussa suunnitelmistaan. (Kuva: Argentiinan valtioneuvoston kanslia, IPS)

(IPS) -- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta tuli syyskuun lopulla voimaan Argentiinassa 15 vuoden väännön jälkeen. Lain toteutuminen vaatii nyt kansalaisilta aktiivisuutta ja viranomaisilta arkistojen kohentamista, uuden tietoviraston johtoon nimitetty juristi Eduardo Bertoni sanoo.

Julkisuuskysymyksiin laajasti perehtynyt Bertoni toimi Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission ilmaisunvapauden erityisraportoijana 2002–2005.

”Kansalaisia on rohkaistava vaatimaan viranomaisilta tietoja. Lisäksi julkiset arkistot on järjestettävä nykyistä paremmin. Hanke epäonnistuu, jos emme löydä ihmisten kysymiä tietoja”, Bertoni varoittaa.

Maailmassa jo 113 valtiota on hyväksynyt julkisuuslain ja 90 on sisällyttänyt periaatteen perustuslakiinsa.

Avoimuus yhä rajallista

Argentiinan julkisuuslaki koskee valtion elinten ohella kaikkea toimintaa, johon on sijoitettu julkisia varoja: yrityksiä, puolueita, ammattiliittoja, yliopistoja, järjestöjä ja julkisten palvelujen tuottajia.

Buenos Airesin yliopiston viestinnän laitoksen entinen johtaja Guillermo Mastrini paheksuu sitä, että julkisuuslakia ei saatu aikaan edellisten hallitusten aikana. Nyt kun laki vihdoin tuli voimaan, sen pitäisi olla osviittana osavaltioille ja kunnille, joille avoimuus on yhä vierasta, hän sanoo.

Mastrinin mukaan julkisuuslaki ei ratkaise kaikkia ongelmia, sillä hallitus jatkaa yhä sähköisen tiedonvälityksen sääntelyä tavalla, joka ”ei suosi moniäänisyyttä ja läpinäkyvyyttä”.

Julkinen raha, julkinen tieto

Esitys julkisuuslaista lähetettiin kongressiin pari kuukautta sen jälkeen, kun keskustaoikeistolainen Mauricio Macri tuli presidentiksi joulukuussa 2015. Laki sai laajan enemmistön tuen kummassakin kamarissa.

Hallinnon avoimuutta koetettiin lisätä jo vuonna 2003 presidentti Néstor Kirchnerin määräyksellä demokratian laadun parantamisesta.

”Se toimi aluksi, mutta sitten viranomaiset alkoivat jättää vastaamatta tietopyyntöihin”, toimittaja ja viestintätutkija José Crettaz sanoo.

Hän pitää uutta lakia isona parannuksena, kunhan se toteutetaan kunnolla. ”Sääntönä tulee olla tämä: jos mukana on julkista rahaa, myös tieto on julkista.”

Argentiinassa tehtiin 2000-luvulla lukuisia lakiesityksiä tiedon julkisuudesta, mutta kaikille kävi köpelösti. Yksi esitys menetti mediatalojen tuen, kun eräs senaattori ehdotti, että avoimuuden vaatimus koskisi myös valtion ilmoituksia julkaisevia viestimiä.

Arvostelua ja epäilyksiä

Nyt hyväksytty lakikin joutui viime metreillä hallituksen arveluttavan manööverin kohteeksi, kun uuden tietoviraston asemaa virka-asteikossa alennettiin, Buenos Airesin yliopiston julkisuuslakiin erikoistunut professori Damián Loreti kertoo.

”Hyvä, että laki saatiin, mutta se ei noudata Amerikan valtioiden järjestön suosituksia. Niissä kehotetaan liittämään lain tavoitteisiin myös esimerkiksi asumista ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien takaaminen”, hän sanoo.

Tänä vuonna toimintansa lopettaneen arvostetun Buenos Aires Herald -lehden viimeinen toimitusjohtaja Sebastián Lacunza pelkää julkisuuslain epäonnistuvan maassa, ”jossa ei ole läpinäkyvyyden kulttuuria”.

”Kansainvälisen mediateollisuuden kriisin ja tiedon monipuolisuuden kutistumisen aikaan valtion pitää taistella aktiivisesti median keskittymistä vastaan”, hän sanoo.

politiikkademokratiakorruptio & läpinäkyvyyslaki Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat