Uutiset

Argentiina pyrkii litiumin suurtuottajaksi

Muun muassa kännyköiden akuissa käytettävän litiumin kysyntä kasvaa kovaa vauhtia, ja Argentiina haluaa osansa voitoista. Ympäristöväellä on kuitenkin epäilyksensä.
Miehiä litiumkaivoksella Argentiinassa
Argentiinan Puna de Atacaman alueella on käynnissä 53 hanketta, jotka tähtäävät litiumkaivosten perustamiseen. (Kuva: Jujuyn maakunnan kaivoskauppakamari, IPS)

(IPS) -- Argentiina pyrkii maailman johtavaksi litiumin tuottajaksi. Litiumia tarvitaan elektronisten laitteiden akuissa kännyköistä sähköautoihin, joten sen kysyntä on huimassa kasvussa. Riippuu jalostusasteesta, paljonko Argentiinan köyhä kolkka siitä hyötyy.

Toistaiseksi Argentiinassa toimii kaksi litiumkaivosta, joiden 40 000 tonnin vuotuinen saalis vastaa maan energia- ja kaivosministeriön mukaan 16:ta prosenttia koko maailman tuotannosta.

Johtavat kansainväliset litiumintuottajat ovat kuitenkin löytäneet Argentiinan, ja vireillä on peräti 53 uutta kaivoshanketta. Ne kattavat lähes 900 000 hehtaarin alueen maan luoteisosassa.

”Pystymme kaivamaan litiumkarbonaattia, mutta meiltä puuttuvat akkujen valmistukseen tarvittavat patentit ja tekniikka”, Jujuyn yliopiston taloustieteilijä Benito Carlos Aramayo harmittelee.

”Siksi litium ei muuta maan luoteiskolkan roolia raaka-aineentuottajana. Sokeriin ja tupakkaan keskittynyt valikoima vain laajenee”, hän jatkaa.

Litiumkolmiossa rikkaat varannot

Valtaosa litiumista sijaitsee Jujuyn, Saltan ja Catamarcan maakunissa. Ne kuuluvat Puna de Atacaman kuivaan alueeseen, jolta löytyy yli 4 000 metrin korkeudessa sijaitsevia suolakenttiä. Niiden alla olevat mineraalit pumpataan ylös veden avulla ja vesi haihdutetaan valtavissa altaissa.

Litiumkolmioksi kutsuttu alue ulottuu Pohjois-Chileen ja Bolivian lounaisosiin. Siellä sijaitsee jopa 70 prosenttia maailman litiumvarannoista.

Chile on ollut johtava litiumintuottaja, mutta sijoittajien katseet ovat kääntyneet Argentiinaan samalla kun metallin kysynnän ennustetaan kolminkertaistuvat vuoteen 2025. Vilkastunut malminetsintä Argentiinan Punassa on nostanut arvion maan osuudesta maailman litiumvarannoista liki 14 prosenttiin.

”Argentiinasta voi tulla maailman johtava litiuminviejä”, FMC Lithium -yhtymän varapääjohtaja Tom Schneberger arvioi. Firman tytäryhtiö tuottaa nyt 22 500 tonnia litiumia vuodessa Catamarcassa.

Schneberger kertoi loppuvuodesta lähes 300 miljoonan euron investoinnista, joka tähtää tuotannon tuplaamiseen vuoteen 2019 mennessä. Hän kiittelee presidentti Mauricio Macrin hallitusta pelisääntöjen selkiinnyttämisestä Argentiinassa.

Suuryhtiöiden toiminta arveluttaa

Tutkijoita ja asukkaita kiinnostavat kaivostoiminnan vaikutukset alueella. ”Litiumin geopolitiikkaa” tutkinut historioitsija Bruno Fornillo muistuttaa, että raaka-aineen arvo nousee jalostuksen myötä. Hän patistaa luomaan alueelle akkuteollisuutta, vaikka se vaatii tietoa ja osaamista.

Félix de Azara -ympäristösäätiön neuvonantaja Claudio Bertonatti rinnastaa litiumin muuhun luonnonvarojen hyödyntämiseen eli ekstraktivismiin. ”Siinä ei tuoteta mitään, ainoastaan hyödynnetään.”

Hänen mukaansa jättiyritykset tekevät köyhillä alueilla, mitä lystäävät. ”Aiemmin niiden toiminta kytkeytyi uusliberaaleihin hallituksiin, mutta viime aikoina olemme huomanneet, ettei se muutu, oli hallitus millainen tahansa.”

Vuonna 2010 Saltan ja Jujuyn maakunnan 33 alkuperäisyhteisöä vetosi korkeimpaan oikeuteen, koska niillä on lain mukaan oikeus tulla kuulluksi, kun alueella aloitetaan uusia hankkeita. Oikeus torjui vetoomuksen muotoseikkoihin vedoten.

Vuonna 2015 samat yhteisöt toimittivat viranomaisille julistuksen periaatteista, joita tulisi noudattaa, jotta alueen kolla- ja atacama-kansojen oikeudet täyttyvät.

talousympäristösuojelu Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi