Uutiset

Arabikevät vaati ainakin 20 toimittajan hengen

Journalistien ammattikunta maksoi viime vuonna kovan hinnan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kansannousuista.

Journalistien ammattikunta maksoi viime vuonna kovan hinnan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kansannousuista.

Vähintään 20 toimittajaa tapettiin ja 553 joutui hyökkäyksen tai uhkausten kohteeksi, Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) raportoi.

"Arabikevään alkuvaiheessa viranomaiset yrittivät kaikin keinoin valvoa tiedonvälitystä", RSF:n tutkija Soazig Dollet sanoo.

"Hallitukset pyrkivät pimittämään väkivallan, jolla turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenilmauksia. Kännykkä- ja internetyhteyksiä suljettiin, koti- ja ulkomaisia toimittajia vainottiin", hän jatkaa.

Demokratialiike alkoi Tunisiasta, jonka presidentti joutui lähtemään jo tammikuussa 2011, ja levisi nopeasti Egyptiin sekä muihin arabimaihin.

Syyria ja Bahrain pahimmat

"Kaikissa maissa vallanpitäjien ensireaktiona oli estää tiedonkulku", Samir Kassir -säätiön johtaja Ayman Mhanna sanoo.

"He ryhtyivät ensin sulkemaan sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta tajusivat pian, että niiden kautta on helppo valvoa, kuka kirjoittaa ja mitä. Sitten rajoitettiin ulkomaisen ja riippumattoman median toimintaa", Mhanna kertoo.

Hänen mukaansa tilanne on jonkin verran helpottunut muualla paitsi Syyriassa ja Bahrainissa. Ulkomaiset toimittajat pääsevät Syyriaan vain salaa, elleivät suostu toimimaan viranomaisten valvonnassa.

Sekään ei takaa turvallisuutta, kuten ranskalaisen televisiotoimittajan Gilles Jacquierin tammikuinen kuolema Homsissa osoitti.

Mhanna luonnehtii myös Bahrainin tilannetta erittäin vaikeaksi, sillä naapuruston öljymaat haluavat oman etunsa vuoksi estää kumouksen siellä.

Pykälien mukaan

Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään luokitelleet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat maailman pahimpiin sensuroijiin.

Toimittajien työtä rajoittavia pykäliä on löytynyt julkaisutoimintaa ja televiestintää koskevista säädöksistä sekä poikkeustila- ja rikoslaeista.

Korruptiota ja viranomaisten väärinkäytöksiä tutkineet toimittajat on saatu helposti telkien taa vaikkapa valtion maineen mustaamisesta.

Bahrainissa sensuuritoimien perustelut haetaan vuoden 2002 lehdistölaista. Syyrian rikoslain nojalla on mahdollista julistaa uutisten levittämisen ulkomaille rikokseksi.

Syyriassa ja Egyptissä on myös turvattu poikkeuslakiin, joka antaa viranomaisille laajat valtuudet pidättää journalisteja ja poliittisia aktivisteja ilman oikeudenkäyntiä.

Epävarma tulevaisuus

Egyptiläisen ihmisoikeusjärjestön tiedottaja Ramy Raoof listaa Hosni Mubarakin ajan sensuurin monia muotoja: soitot päätoimittajille, painokoneen pysäyttäminen kesken lehdenteon, lehtien painosten takavarikointi ja toimittajien ahdistelu.

"Niitä tapahtuu edelleen, mutta sisäministeriön sijasta asialla on nyt armeija", Raoof sanoo. Egyptin armeija lähetti viime helmikuussa lehdille kirjeen, jossa kiellettiin julkaisemasta mitään asevoimia koskevaa tietoa.

Mhannan mukaan moni arabimaa väittää turvanneensa lailla lehdistönvapauden, mutta pykälät jättävät viranomaisille paljon porsaanreikiä.

Nyt reilu vuosi arabikevään alkamisen jälkeen osa maista rakentaa uudenlaista tulevaisuutta ja osassa kampailu jatkuu. Toimittajien työ ei silti ole helppoa missään.

"Pelon muureja on murrettu, ja journalistit pystyvät paikoin ilmaisemaan itseään aiempaa vapaammin. Vaarat ovat kuitenkin kasvaneet siellä, missä vanhaa valtaa ei ole saatu kaadettua tai uskonnollinen ääriliike nostaa päätään", Mhanna sanoo.

konfliktimedia BahrainEgyptiSyyria

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit