Uutiset Kongon konflikti

Apukokous lupasi Kongolle kolmanneksen maan tarvitsemasta hätäavusta

Avunantajat onnistuivat saamaan kokoon vain vajaan kolmasosan rahasummasta, jota tarvitaan Kongon demokraattisen tasavallan kriisin taltuttamiseen. Maan omat edustajat eivät myönnä kriisin laajuutta ja boikotoivat viime perjantaina järjestettyä kokousta.
Ihmisiä Kongon Kasain maakunnassa
13 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva Kasain maakunnasta. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Avunantajat ovat luvanneet Kongon demokraattiselle tasavallalle yhteensä 528 miljoonan dollarin eli noin 429 miljoonan euron suuruisen summan maan vaikean humanitaarisen kriisin taltuttamiseksi.

”Avunantajien anteliaisuus antaa Kongon hallituksen ja kongolaisten instituutioiden rinnalla työskenteleville YK:lle ja humanitaarisille toimijoille mahdollisuuden pelastaa enemmän ihmishenkiä ja suojella useampia naisia, tyttöjä, miehiä ja poikia”, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Mark Lowcock Genevessä järjestetyn konferenssin jälkeen viime perjantaina.

Yhteensä 54 maata lupasi maalle apua. Suomi kertoi viime viikolla ohjaavansa kevään humanitaarisen avun varainjaossa Kongoon noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kongolle luvattu kokonaissumma oli kuitenkin vain vajaan kolmanneksen siitä, mitä maa olisi YK:n arvion mukaan tarvinnut. Se ei tule riittämään kaikkien avuntarvitsijoiden tukemiseksi.

Kongossa arvioidaan olevan 13 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat humanitaarista apua. Määrä on tuplaantunut vuodessa. Yli kaksi miljoonaa lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta ja miljoonat ovat paenneet. Lisäksi maassa on vakava koleraepidemia.

Jo viime vuonna avustusjärjestöt joutuivat supistamaan toimintaansa rahapulan vuoksi.

”Jouduimme tekemään päätöksiä, joita meidän ei pitäisi tehdä. --- Marraskuussa 2017 konflikteissa kärsivissä Kasain maakunnissa meidän piti puolittaa 90 000 ihmisen ruoka-annokset. Viime kuussa jouduimme pienentämään annoksia lisää, eikä yli neljännes ihmisistä saa lainkaan ruokaa”, sanoi Oxfamin maajohtaja Jose Barahona ennen konferenssia.

Kriisin taustalla on maan vaikea poliittinen tilanne. Kongo on kärsinyt vuosikausien ajan konflikteista, ja viime aikoina ne ovat pahentuneet. Esimerkiksi Iturin alueella puhkesi etninen konflikti helmikuussa. Kasain alueella väkivalta on hieman laantunut, mutta siitä huolimatta viljelijät ovat menettäneet jo kolme peräkkäistä satokautta. Epävakautta on pahentanut se, että presidentti Joseph Kabila kieltäytyi väistymästä kautensa lopuksi vuonna 2016. Uudet vaalit on määrä pitää tänä vuonna.

Maan johto kieltäytyi osallistumasta avustuskonferenssiin. Se on syyttänyt YK:ta ja avustusjärjestöjä imagonsa pilaamisesta. Esimerkiksi brittilehti The Guardianin mukaan se on eri mieltä muun muassa pakolaisluvuista.

Kongon konflikti katastrofiapukonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.