Uutiset Kongon konflikti

Apukokous lupasi Kongolle kolmanneksen maan tarvitsemasta hätäavusta

Avunantajat onnistuivat saamaan kokoon vain vajaan kolmasosan rahasummasta, jota tarvitaan Kongon demokraattisen tasavallan kriisin taltuttamiseen. Maan omat edustajat eivät myönnä kriisin laajuutta ja boikotoivat viime perjantaina järjestettyä kokousta.
Ihmisiä Kongon Kasain maakunnassa
13 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva Kasain maakunnasta. (Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Avunantajat ovat luvanneet Kongon demokraattiselle tasavallalle yhteensä 528 miljoonan dollarin eli noin 429 miljoonan euron suuruisen summan maan vaikean humanitaarisen kriisin taltuttamiseksi.

”Avunantajien anteliaisuus antaa Kongon hallituksen ja kongolaisten instituutioiden rinnalla työskenteleville YK:lle ja humanitaarisille toimijoille mahdollisuuden pelastaa enemmän ihmishenkiä ja suojella useampia naisia, tyttöjä, miehiä ja poikia”, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Mark Lowcock Genevessä järjestetyn konferenssin jälkeen viime perjantaina.

Yhteensä 54 maata lupasi maalle apua. Suomi kertoi viime viikolla ohjaavansa kevään humanitaarisen avun varainjaossa Kongoon noin 1,9 miljoonaa euroa.

Kongolle luvattu kokonaissumma oli kuitenkin vain vajaan kolmanneksen siitä, mitä maa olisi YK:n arvion mukaan tarvinnut. Se ei tule riittämään kaikkien avuntarvitsijoiden tukemiseksi.

Kongossa arvioidaan olevan 13 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat humanitaarista apua. Määrä on tuplaantunut vuodessa. Yli kaksi miljoonaa lasta kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta ja miljoonat ovat paenneet. Lisäksi maassa on vakava koleraepidemia.

Jo viime vuonna avustusjärjestöt joutuivat supistamaan toimintaansa rahapulan vuoksi.

”Jouduimme tekemään päätöksiä, joita meidän ei pitäisi tehdä. --- Marraskuussa 2017 konflikteissa kärsivissä Kasain maakunnissa meidän piti puolittaa 90 000 ihmisen ruoka-annokset. Viime kuussa jouduimme pienentämään annoksia lisää, eikä yli neljännes ihmisistä saa lainkaan ruokaa”, sanoi Oxfamin maajohtaja Jose Barahona ennen konferenssia.

Kriisin taustalla on maan vaikea poliittinen tilanne. Kongo on kärsinyt vuosikausien ajan konflikteista, ja viime aikoina ne ovat pahentuneet. Esimerkiksi Iturin alueella puhkesi etninen konflikti helmikuussa. Kasain alueella väkivalta on hieman laantunut, mutta siitä huolimatta viljelijät ovat menettäneet jo kolme peräkkäistä satokautta. Epävakautta on pahentanut se, että presidentti Joseph Kabila kieltäytyi väistymästä kautensa lopuksi vuonna 2016. Uudet vaalit on määrä pitää tänä vuonna.

Maan johto kieltäytyi osallistumasta avustuskonferenssiin. Se on syyttänyt YK:ta ja avustusjärjestöjä imagonsa pilaamisesta. Esimerkiksi brittilehti The Guardianin mukaan se on eri mieltä muun muassa pakolaisluvuista.

Kongon konflikti katastrofiapukonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.