Uutiset

Andien alkuperäiskansat haastavat vakiintuneita kehitysmalleja

Poliittisista liikkeistä nousseelle vaihtoehtoiselle kehitysfilosofialle voi löytyä soveltamismahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, sanovat kehitystutkijat.

Bolivian ja Ecuadorin valtiopolitiikkatasolle nostettu "hyvä elämä"-filosofia tarjoaa vallitsevalle talouskasvuun ja modernisaatioon perustuvalle kehitysajattelulle paikallisuutta korostavan vaihtoehdon, totesivat Siemenpuu-säätiön viime viikolla järjestämässä seminaarissa puhuneet kehitysasiantuntijat.

Alkuperäiskansojen liikkeiden kehittelemä Vivir bien tai buen vivir -ajattelu on andien kansanperinteistä ammentava ajattelumalli, jossa on keskeistä pyrkimys kestävään tasapainoon ympäristön ja yhteisön kanssa.

Toisin kuin perinteisessä kehitysajattelussa, jossa on tarkkaan määritelty kehitystavoitteeksi esimerkiksi koulutustason nostaminen tai äitikuolleisuuden vähentäminen, vivir bienillä ei ole lopullista tavoitetta, vaan kyse on pikemminkin jatkuvasta prosessista ja vuoropuhelusta, bolivialaisten alkuperäiskansojen näkemyksiä hyvästä elämästä kartoittanut Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin tutkija Tiina Saaresranta sanoo.

Aatteen poliittinen painoarvo lisääntyi vuonna 2006, kun Bolivian presidentiksi noussut Evo Morales ryhtyi viemään kansallisiin ohjelmiin vivir bienin mukaisia periaatteita, kuten yhteisöllisyyttä, syklistä maailmankuvaa ja vastavuoroisuutta, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkija Eija Ranta sanoo.

"Ajatus siinä oli se, että lähdetään liikkeelle vihdoin viimein alkuperäiskansojen positiivisista piirteistä, eikä aina siitä puutteiden ja ongelmien käsittelystä, niin kuin on tehty", hän sanoo.

Vaikka vivir bieniä tavoitteleva politiikka ei ole ollut Boliviassa ongelmatonta tai ristiriidatonta, maan alkuperäiskansat ovat onnistuneet aatteen saaman vastakaiun kautta ajamaan useita poliittisia ja taloudellisia oikeuksiaan, Ranta sanoo. Käytännön esimerkkeinä hän mainitsee autonomian, omakielisten julkisten palvelujen ja edustuksellisen vallan lisäämisen. Sittemmin vivir bien on poistunut Bolivian poliittisista ohjelmista.

Hyvää elämää Suomen kehityspolitiikkaan?

Saaresrannan mukaan vivir bien voitaisiin hyvin yhdistää osaksi Suomen ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, jos ihmisoikeudet nähtäisiin lakikirjamerkitystä laajempana käsitteenä. Näkökulmien yhdistäminen auttaisi kehitystoimijoita hahmottamaan hanketyön kokonaisvaltaisemmin, hän toteaa.

"Esimerkiksi se, että lapsi pääsee kouluun, voi olla alkuperäiskansakontekstissa aika katastrofinen tilanne, koska se tarkoittaa sitä, että pitää jättää taakse oma perhe, elinkeino, kieli ja kulttuuri. Mahdollisuus koulunkäyntiin pitäisi tarjota sellaisilla ehdoilla, että otetaan huomioon kaikki elämän osa-alueet, niiden parantaminen ja säilyttäminen", hän sanoo.

Ranta katsoo pitävänsä vivirin bienin tärkeimpänä viestinä suomalaiselle kehityspolitiikalle sitä, että maailman ongelmiin ei ole olemassa yleispäteviä ratkaisuja. Hän näkeekin ajattelumallin potentiaalin juuri paikallisista lähtökohdista nousevien ja niitä kunnioittavien, demokraattisten vaihtoehtojen luomisessa.

"Ihmiset elävät hyvin erilaisissa kulttuurisissa järjestelmissä. Hyvän elämän käsite lähtee alkuperäiskansojen paikallisista todellisuuksista tietyissä paikoissa eli se on paikallinen vaihtoehto sille ajatukselle, että on olemassa universaaleja kehitysreseptejä, joita voi toteuttaa eri maissa esimerkiksi köyhyydenvähentämispolitiikan nimissä Ugandassa, Tansaniassa, Boliviassa, Nicaraguassa samalla tavalla", Ranta sanoo.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehityspolitiikka Bolivia Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas