Uutiset

Andien alkuperäiskansat haastavat vakiintuneita kehitysmalleja

Poliittisista liikkeistä nousseelle vaihtoehtoiselle kehitysfilosofialle voi löytyä soveltamismahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, sanovat kehitystutkijat.

Bolivian ja Ecuadorin valtiopolitiikkatasolle nostettu "hyvä elämä"-filosofia tarjoaa vallitsevalle talouskasvuun ja modernisaatioon perustuvalle kehitysajattelulle paikallisuutta korostavan vaihtoehdon, totesivat Siemenpuu-säätiön viime viikolla järjestämässä seminaarissa puhuneet kehitysasiantuntijat.

Alkuperäiskansojen liikkeiden kehittelemä Vivir bien tai buen vivir -ajattelu on andien kansanperinteistä ammentava ajattelumalli, jossa on keskeistä pyrkimys kestävään tasapainoon ympäristön ja yhteisön kanssa.

Toisin kuin perinteisessä kehitysajattelussa, jossa on tarkkaan määritelty kehitystavoitteeksi esimerkiksi koulutustason nostaminen tai äitikuolleisuuden vähentäminen, vivir bienillä ei ole lopullista tavoitetta, vaan kyse on pikemminkin jatkuvasta prosessista ja vuoropuhelusta, bolivialaisten alkuperäiskansojen näkemyksiä hyvästä elämästä kartoittanut Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin tutkija Tiina Saaresranta sanoo.

Aatteen poliittinen painoarvo lisääntyi vuonna 2006, kun Bolivian presidentiksi noussut Evo Morales ryhtyi viemään kansallisiin ohjelmiin vivir bienin mukaisia periaatteita, kuten yhteisöllisyyttä, syklistä maailmankuvaa ja vastavuoroisuutta, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkija Eija Ranta sanoo.

"Ajatus siinä oli se, että lähdetään liikkeelle vihdoin viimein alkuperäiskansojen positiivisista piirteistä, eikä aina siitä puutteiden ja ongelmien käsittelystä, niin kuin on tehty", hän sanoo.

Vaikka vivir bieniä tavoitteleva politiikka ei ole ollut Boliviassa ongelmatonta tai ristiriidatonta, maan alkuperäiskansat ovat onnistuneet aatteen saaman vastakaiun kautta ajamaan useita poliittisia ja taloudellisia oikeuksiaan, Ranta sanoo. Käytännön esimerkkeinä hän mainitsee autonomian, omakielisten julkisten palvelujen ja edustuksellisen vallan lisäämisen. Sittemmin vivir bien on poistunut Bolivian poliittisista ohjelmista.

Hyvää elämää Suomen kehityspolitiikkaan?

Saaresrannan mukaan vivir bien voitaisiin hyvin yhdistää osaksi Suomen ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, jos ihmisoikeudet nähtäisiin lakikirjamerkitystä laajempana käsitteenä. Näkökulmien yhdistäminen auttaisi kehitystoimijoita hahmottamaan hanketyön kokonaisvaltaisemmin, hän toteaa.

"Esimerkiksi se, että lapsi pääsee kouluun, voi olla alkuperäiskansakontekstissa aika katastrofinen tilanne, koska se tarkoittaa sitä, että pitää jättää taakse oma perhe, elinkeino, kieli ja kulttuuri. Mahdollisuus koulunkäyntiin pitäisi tarjota sellaisilla ehdoilla, että otetaan huomioon kaikki elämän osa-alueet, niiden parantaminen ja säilyttäminen", hän sanoo.

Ranta katsoo pitävänsä vivirin bienin tärkeimpänä viestinä suomalaiselle kehityspolitiikalle sitä, että maailman ongelmiin ei ole olemassa yleispäteviä ratkaisuja. Hän näkeekin ajattelumallin potentiaalin juuri paikallisista lähtökohdista nousevien ja niitä kunnioittavien, demokraattisten vaihtoehtojen luomisessa.

"Ihmiset elävät hyvin erilaisissa kulttuurisissa järjestelmissä. Hyvän elämän käsite lähtee alkuperäiskansojen paikallisista todellisuuksista tietyissä paikoissa eli se on paikallinen vaihtoehto sille ajatukselle, että on olemassa universaaleja kehitysreseptejä, joita voi toteuttaa eri maissa esimerkiksi köyhyydenvähentämispolitiikan nimissä Ugandassa, Tansaniassa, Boliviassa, Nicaraguassa samalla tavalla", Ranta sanoo.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakehityspolitiikka Bolivia Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle