Uutiset Ihmisoikeudet

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan. (Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Poliittiset johtajat heikensivät viime vuonna puheillaan ihmisoikeuksia, ja viharetoriikka muuttui myös teoiksi. Samaan aikaan myös kansalaiset ympäri maailman kuitenkin nousivat puolustamaan ihmisoikeuksia, tiivistää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään ilmestynyt vuosiraportti.

159 maan tilannetta käsittelevän raportin mukaan maailman johtajien viharetoriikka uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän. Vuosi alkoi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille asettamalla maahantulokiellolla.

“Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin. Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin: myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia, ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme”, sanoo Salil Shetty, Amnesty Internationalin pääsihteeri järjestön tiedotteessa.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa myös Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä tapahtuneet sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan ja naisten oikeuksien heikentäminen Venäjällä ja Puolassa. Amnesty on huolissaan myös ihmisoikeuspuolustajista, joita tapettiin viime vuonna yli 300. Äänensä korottamisesta onkin sen mukaan tulossa yhä vaarallisempaa.

Raportin Suomea käsittelevässä osuudessa kritisoidaan Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa uhkaavasta tiedustelulakipaketista, naisiin kohdistuvan väkivallan palvelujen riittämättömyydestä ja translain puutteista.

Raportin mukaan kuitenkin myös kansalaisten aktiivisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi #MeToo-ilmiö toi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan laajuuden näkyväksi. Suomessa taas esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustettiin kuukausia Rautatientorin mielenilmauksella. Tuhannet ovat kampanjoineet suomalaisen transaktivistin Sakris Kupilan puolesta ympäri maailman.

Amnestyn mukaan hallitusten pitäisikin nyt puuttua ihmisten huolenaiheisiin sen sijaan, että heitä yritetään hiljentää.

”Todistamme historiaa yhä useampien kapinoidessa ja vaatiessa oikeutta. Jos johtajat eivät osaa erottaa, mikä ajaa ihmisiä protestoimaan, se koituu heidän omaksi tappiokseen. Ihmiset ovat tehneet hyvin selväksi, että he haluavat ihmisoikeuksia: nyt hallitusten on todistettava, että ne kuuntelevat”, Shetty sanoo.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudetkansalaisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskunta Amnesty International

Lue myös

Katunäkymä Havannassa

Kuuba syyttää oppositiojohtajaa murhayrityksestä – Silminnäkijät: poliisi hyppäsi auton eteen

Kuuba on vanginnut oppositioryhmä UNPACUn johtajan José Daniel Ferrer Garcían ja pitää tätä eristyksissä. Ferrer García on pidätetty useita kertoja aiemminkin, nyt häntä syytetään siviilipoliisin murhayrityksestä.
Pilvenpiirtäjiä Makatissa Filippiineillä

Filippiinien ihmisoikeusaktivisteista tuli valtion vihollisia - ”meillä on turvaton olo”

Filippiinien viime vuonna valittu presidentti Rodrigo Duterte on uhannut tappaa ihmisoikeusaktivisteja. Suomessa vieraillut alkuperäiskansojen naisten oikeuksia edistävä aktivisti Judy A. Pasimio toivoo, että länsimaat painostaisivat kovemmin maata.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Etelä-Sudanin maan sisäisiä pakolaisia Waun kaupungissa

Etelä-Sudanissa solmittiin taas rauhansopimus – Tällä kertaa se voi onnistua, sillä ”ihmiset ovat väsyneitä sotimiseen”

Etelä-Sudanin sisällissodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta nyt konfliktin osapuolet ovat solmineet uuden rauhansopimuksen. Eteläsudanilainen tutkija Jok Madut Jok uskoo, että tällä kertaa rauhanprosessi voi onnistua. Siihen ei kuitenkaan riitä sopu vain valtaa haluavien poliittisten johtajien välillä.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Ilmakuva Lontoosta ja Thames-joesta

Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus

Yli 200 tutkijaa vaatii kirjeessään Eurooppaa luopumaan talouskasvuun pyrkimisestä. ”Nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoa”, kirjeessä todetaan. Myös seitsemän suomalaistutkijaa on allekirjoittanut kirjeen.
Senegalilainen räppäri Matar Khoudia Ndiaye studiossa mikrofonien takana

Yhteisöradio varoittaa siirtolaisuuden vaaroista Senegalissa – ”Menestyminen on yhä mahdollista, vaikka pysyy kotona”

Dakarilaisen Radio Oxy Jeunes'n ohjelmassa Eurooppaan siirtolaiseksi mielineet kertovat kokemuksistaan samaa suunnitteleville. Viestillä halutaan tavoittaa myös lastensa matkoja rahoittavat vanhemmat.