Uutiset Turkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys

Amnestyn Turkin johtajalle syyte

Turkin viranomaisten viime viikolla pidättämää Taner Kılıçiä vastaan on nostettu syyte terrorijärjestöön kuulumisesta. Pidätystä on kritisoitu laajasti.
Flags of Turkey
Turkin hallitus on käynyt kovin ottein kansalaisyhteiskuntaa vastaan heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen yhteydessä. (Kuva: Ross Burton / CC BY-NC-ND 2.0)

Syyttäjä on asettanut ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Turkin osaston puheenjohtajan Taner Kılıçin syytteeseen terroristiorganisaatioon kuulumisesta. Viime tiistaina pidätetty Kılıç pysyy näin ollen vangittuna.

”Syytteet ovat täysin perusteettomia. Ne osoittavat vain, kuinka mielivaltainen, kuinka laaja Turkin hallituksen kiihkeästä takaa-ajosta sen väitettyjä vihollisia ja kriitikkoja vastaan on tullut. Hänet pitää vapauttaa välittömästi ja syytteistä luopua”, sanoo Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty järjestön tiedotteessa.

Kılıç pidätettiin viime viikolla Izmirin kaupungissa 22 muun asianajajan ohella ja hänen kotinsa sekä toimistonsa tutkittiin. Myös osa muista pidätetyistä jäi tutkintavankeuteen.

Heitä syytetään kuulumisesta Fethullah Gülenin liikkeeseen, jonka Turkki on määritellyt terroristijärjestöksi. Gülen on Yhdysvalloissa oleskeleva uskonoppinut, jonka liikkeen Turkki uskoo olevan viimevuotisen epäonnistuneen vallankaappauksen takana.

Amnestyn mukaan ainoa Kılıçiä vastaan esitetty todiste on salattu mobiiliviestintäjärjestelmä Bylock, jota Gülenin liikkeen jäsenten on sanottu käyttävän. Se on viranomaisten mukaan ollut Kılıçin puhelimessa elokuussa 2014. Kılıç on kiistänyt edes ladanneensa sovellusta.

”Taner Kılıç ei ole Fethullah Gülenin liikkeen kannattaja tai seuraaja, ja hän on itse asiassa kritisoinut sen roolia Turkissa. Ainoa todiste häntä vastaan on väitetty sovellus puhelimessa, eikä se edes voisi olla todiste rikoksesta, vaikka olisikin totta”, Shetty sanoo.

Kılıçin pidätyksen ovat tuominneet laajasti niin muut ihmisoikeusjärjestöt, Yhdysvallat kuin EU:kin.

”On vaikea olla arvioimatta Kılıçin pidätystä vasten viimeaikaista huolestuttavaa trendiä, jossa ihmisoikeuspuolustajia ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita vastaan käydään oikeustoimin“, sanoi EU:n ihmisoikeuskomissaari Nils Muiznieks sosiaalisen median viesteissään.

Dismayed at crim investigation of @Amnesty’s #TanerKilic in #Turkey, urge authorities to end his arbitrary detention https://t.co/BcTIAsWnDw pic.twitter.com/YPbheaJ9A7

— Nils Muiznieks (@CommissionerHR) June 10, 2017

Turkki on heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen pidättänyt ja erottanut tai hyllyttänyt kymmeniä tuhansia julkisen sektorin työntekijöitä, kuten poliiseja ja opettajia. Satoja mediajulkaisuja ja kansalaisjärjestöjä on suljettu.

Turkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys ihmisoikeudetpolitiikkademokratiakansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikosterrorismi Turkki Amnesty International

Lue myös

Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Turkin ja EU:n lippuja narussa

Sananvapauden murha Turkissa

Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat