Uutiset Syyrian konflikti

Amnesty: Yhdysvaltain johtaman liittouman iskuissa Syyrian Raqqassa kuoli yli 1 600 siviiliä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on julkistanut tähän mennessä kattavimman tutkimuksen siviilien kuolemista modernin sodankäynnin historiassa. Sen mukaan Yhdysvaltain pommituskampanja Isisiä vastaan aiheutti valtavat tuhot myös siviileille.
Mies kävelee Syyrian Raqqassa
Raqqa vuonna 2012. Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kaupungista. (Kuva: Beshr Abdulhadi / CC BY 2.0)

Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan sotilasliittouman Syyrian Raqqaan kohdistamat ilma- ja tykistöiskut vaativat vuonna 2017 yli 1 600 siviilin hengen ja aiheuttivat silmitöntä tuhoa, käy ilmi tänään julkistetusta tutkimuksesta.

Tutkimuksen ovat tehneet ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja sotilastoimia tutkiva Airwars-projekti. Järjestöjen mukaan kyseessä on kattavin siviilikuolemia koskeva tutkimus modernin sodankäynnin historiassa.

Raqqan kaupunki kuului äärijärjestö Isisin viimeisiin tukikohtiin Syyriassa. Yhdysvaltain johtama liittouma kohdisti sinne kesällä ja syksyllä 2017 pommituskampanjan, jota on verrattu Vietnamin sotaan. Amnesty on jo aiemmin julkaissut tietoja sotatoimista ja kritisoinut siviileille aiheutettuja tuhoja.

Amnestyn tutkijat vierailivat tänään julkaistua tutkimusta varten Raqqassa neljä kertaa ja viettivät siellä yhteensä noin kaksi kuukautta. He todistivat vierailuillaan taisteluita, tutkivat yli 200 iskukohdetta ja haastattelivat yli 400:aa silminnäkijää ja selviytyjää. Tutkimusta tehtiin kaksi vuotta.

Yli 1 600 uhria on arvio. Muun muassa sosiaalisesta mediasta kerättyjen todisteiden avulla tutkijat ovat selvittäneet yli 1 000 uhrin nimet, joista Amnesty on vahvistanut 641.

Liittouma on myöntänyt olevansa vastuussa 159 siviilin kuolemasta, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia raportoiduista uhreista. Väitteet muista uhreista liittouma on kieltänyt “epäuskottavina”. Esimerkiksi liittouman komentaja Stephen J. Townsend on haastanut kenet tahansa osoittamaan sotahistoriasta osumatarkkuudeltaan paremman ilmapommituskampanjan.

Tutkimuksen mukaan Raqqan ilma- ja tykistöiskut olivat kuitenkin epätarkkoja huolimatta alueella olevista siviileistä. Käytetyn tykistön virhemarginaali on yli 100 metriä, ja silti sitä käytettiin asutetuilla alueilla. Lisäksi Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska tekivät vuoden 2017 heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana tuhansia ilmaiskuja asutusalueille ja aiheuttivat joukoittain siviiliuhreja, tutkimuksessa kerrotaan.

Amnestyn mukaan monet sen dokumentoimista tapauksista rikkovat todennäköisesti sodan lakeja ja vaativat siten jatkotutkimuksia. Se vaatii liittouman jäsenmaita nimittämään itsenäisen ja puolueettoman toimijan, jonka tehtävä on tutkia raportit siviileihin kohdistuneista vahingoista sekä kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaisista toimista.

Syyrian konflikti ihmisoikeudetsota ja rauhaaseet & armeijakonflikti Syyria Amnesty International

Lue myös

Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla