Amnesty: Venäjän isku Mariupolin teatteriin on ilmiselvä sotarikos | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Amnesty: Venäjän isku Mariupolin teatteriin on ilmiselvä sotarikos

Yksikään Amnestyn haastattelemista ihmisistä ei kertonut, että teatteria olisi käytetty sotilastarkoituksiin. Myöskään Venäjän väitteille siitä, että kyse olisi ukrainalaisten lavastuksesta, ei löytynyt todisteita.

Savu nuolee raunioita, tiedäthän miltä tuntuu.

Savu nousee pommitetun teatterin raunioista. Kuva: Донецька обласна військова адміністрація / CC BY-SA 4.0.

Ainakin 12 siviiliä kuoli ja useita loukkaantui Mariupolin teatteriin kohdistuneessa pommi-iskussa 16. maaliskuuta. Kuolonuhrien ja loukkaantuneiden todellinen määrä on todennäköisesti arvioita suurempi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn uusi raportti esittää todisteita siitä, miten Venäjän sotajoukot iskivät tarkoituksenmukaisesti ukrainalaisten siviilien suojana toimineeseen teatteriin.

Amnestyn tutkijat ovat haastatelleet viitisenkymmentä iskusta selviytynyttä henkilöä, tutkineet asejärjestelmiä ja keränneet digitaalista todistusaineistoa, kuten satelliittikuvia ja sosiaalisen median julkaisuja. Todistusaineisto osoittaa, että venäläinen hävittäjä pudotti kaksi 500 kilon pommia, jotka räjähtivät samanaikaisesti lähellä toisiaan.

Raportissa käydään läpi myös Venäjän esittämiä väitteitä siitä, että teatteri-isku olisikin ukrainalaisen Azov-pataljoonan tekemä ja että Venäjä olisi vain lavastettu sen tekijäksi. Tämä skenaario todetaan äärimmäisen epätodennäköiseksi, sillä se olisi edellyttänyt huomattavan suuren räjähdemäärän asentamista teatteriin, eikä tällainen olisi voinut jäädä huomaamatta.

Teatteri oli siviilien turvasatama

Venäjän joukot saartoivat Donetskin alueella sijaitsevan Mariupolin kaupungin hyökkäyssodan ensimmäisten viikkojen aikana. Tsentralnyin kaupunginosassa sijaitsevasta teatterista tuli siviilien turvasatama, jossa jaettiin lääkkeitä, ruokaa ja vettä, ja sinne kokoonnuttiin mahdollisten evakuointien toivossa. Rakennus oli selkeästi tunnistettavissa siviilikohteeksi.

Paikalliset olivat kirjoittaneet teatterin etupihalle jättimäisin kyrillisin kirjaimin ”Дети”, joka on venäjää ja tarkoittaa lapsia.Tekstit olivat niin suuret, että ne näkyivät satelliittikuvissa, eli myös venäläiset hävittäjälentäjät ovat pystyneet ne lukemaan.

Varoituksista huolimatta venäläissotilaiden pommit räjähtivät teatterissa hieman kello kymmenen jälkeen aamulla. Räjähdys nosti teatterin katon ilmaan ja romahdutti rakennuksen kaksi kantavaa seinää. Iskun hetkellä teatterissa ja sen liepeillä oli satoja siviilejä.

Amnestyn arvio kuolleiden määrästä on mediassa aiemmin esiintyneitä laskelmia pienempi, sillä tiedetään, että suuri määrä ihmisiä poistui teatterista hyökkäystä edeltävinä päivinä, ja ne, jotka jäivät rakennuksen suojiin, säästyivät räjähdyksen täydeltä voimalta.

Sodan lait kieltävät iskut siviilikohteisiin

Sodan lait määritellään kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa. Keskeinen periaate on, että aseellisissa konflikteissa täytyy tehdä selvä ero sotilas- ja siviilikohteiden välille.

Sotilaskohteisiin on sallittua iskeä, siviilikohteisiin ei. Sotilaiden on varmistettava, etteivät iskut kohdistu siviileihin tai siviilikohteisiin.

Yksikään Amnestyn haastattelemista ihmisistä ei kertonut, että teatteria olisi käytetty sotilastarkoituksiin, kuten aseiden säilömiseen. Teatteri oli selvä siviilikohde, jonne hyökkääminen on kielletty humanitaarisessa oikeudessa. Siksi isku on mitä todennäköisimmin sotarikos.

”Kansainvälisen rikostuomioistuimen on tutkittava tätä iskua sotarikoksena. Kuolemista ja tuhosta vastuussa olevat täytyy saada tuomiolle”, toteaa Amnestyn pääsihteeri Angès Callamard.

Lisää uusi kommentti