Uutiset

Amnesty: Unkarin poliisi ei estänyt romanien vastaista mellakkaa

Jobbik-puolueen järjestämän mielenosoituksen puhujat kannustivat avoimesti rotusotaan.

Unkarilaisen äärikansallisen Jobbik-puolueen elokuun alussa järjestämä mielenosoitus Devecserin kylässä päättyi yhteenottoon mielenosoittajien ja paikallisten romanien kesken.

Mielenosoitukseen osallistui tuhatkunta ihmistä ja siinä puhui puolueen paikallinen kansanedustaja Gabor Ferenczi. Kokoonnuttuaan kylän keskustaan osallistujat marssivat läheiseen romaniyhteisöön.

Vaikka poliisi eristi mielenosoittajat, sekä mielenosoittajat että romaniyhteisön asukkaat ryhtyivät kivittämään toisiaan. Ferenczin kerrotaan loukkaantuneen lievästi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan mielenosoituksen puhujat, joista osa kuului kodinturvajoukkoihin, esittivät romanien vastaisia asenteita. Osa jopa kehotti unkarilaisia taistelemaan ja epäsuorasti vaati "romaniloisien" hävittämistä.

Amnesty tyrmistynyt poliisin toimettomuudesta

Unkari on sitoutunut suojelemaan kaikkia kansalaisiaan, Amnesty muistuttaa ja vaati pikaista puolueetonta tutkimusta väitteistä, ettei poliisi estänyt ja puuttunut Devecserin väkivaltaisuuksiin. Myös unkarilaiset kansalaisjärjestöt, muun muassa Unkarin Helsinki-liitto, vaativat poliisin toimien tutkimista.

Unkarin pääministerin kanslia korostaa Amnestylle antamassaan vastauksessa poliisin käyttävän kaikkia käytettävissä olevia keinoja rikosten, mukaanlukien omankädenoikeus, estämiseen. Samoin pääministerin kanslia ilmoittaa, ettei se salli kodinturvajoukkojen haastaa laillisuusperiaatetta.

Unkarin hallitus myös sanoo romanien tilanteen kohentuneen. Amnestyn mukaan Devecserin tapahtumat osoittavat, että väkivalta romaneja kohtaan edelleen jatkuu, toisin kuin Unkarin parlamentin komitea viime keväänä julkistamassaan raportissa väittää.

ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikka Unkari

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.