Amnesty: Lupaukset naisten suojelusta sodissa eivät ole täyttyneet | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Amnesty: Lupaukset naisten suojelusta sodissa eivät ole täyttyneet

Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä yli 30 aseellista konfliktia, joissa naisia vahingoitetaan järjestelmällisesti. Vaikka hallitukset ovat luvanneet suojella naisia ja tyttöjä konfliktien aikana, solmineet sopimuksia ja säätäneet uusia lakeja, ei lupaus ole toteutunut käytännössä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore raportti.

Amnestyn pääsihteeri Irene Khan: Naisia ja tyttöjä suojeltava sodissa

Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ratkaiseva asema väkivallan estämisessä


Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä yli 30 aseellista konfliktia, joissa naisia vahingoitetaan järjestelmällisesti. Vaikka hallitukset ovat luvanneet suojella naisia ja tyttöjä konfliktien aikana, lupaus ei ole toteutunut käytännössä erilaisista sopimuksista ja laeista huolimatta, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti. Järjestö vaatii hallituksia toimimaan nopeasti väkivallan lopettamiseksi ja omien väkivaltaa ehkäisevien toimintatapojensa tehostamiseksi.

Naiset ja tytöt kärsivät aseellisista konflikteista monin tavoin. Konflikteilla on aina vakavia seurauksia siviiliväestölle, mutta naisia vastaan hyökätään myös tarkoituksella. "Naisiin kohdistuva väkivalta on sodissa usein järjestelmällistä, ja sitä katsotaan läpi sormien tai jopa suvaitaan. Se saa jatkua, koska syylliset tietävät, että heitä ei tulla rankaisemaan", Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan sanoo.

"Naisia ja tyttöjä surmataan, raiskataan ja käytetään muuten seksuaalisesti hyväksi, pahoinpidellään ja nöyryytetään. Perinteet, kulttuuri ja uskonto ovat rakentaneet naiskuvaa, jonka mukaan naiset ja tytöt kantavat yhteisönsä kunniaa. Siksi heidän fyysisen koskemattomuutensa loukkaamista ja muuta häpäisemistään käytetään keinona häpäistä ja lannistaa koko yhteisö ja saattaa se pelon valtaan", Khan korostaa.

Raiskausten uhrit kärsivät traumoista, terveysongelmista, sukupuolitaudeista ja pahimmillaan aidsista. He joutuvat myös pelkäämään, että heidät eristetään perheestään ja yhteisöstään, mikäli he julkisesti myöntävät tulleensa raiskatuiksi.

Naisia ja tyttöjä ei myöskään päästetä riittävästi osallistumaan rauhanneuvotteluihin: rauhan toteutumisesta päättävät edelleen miehet, vaikka naisilla olisi hyvin tärkeä rooli yhteisöjen jälleenrakentamisessa ja turvallisuuden palauttamisessa. "Ilman naisten aktiivista osallistumista rauhaa, turvallisuutta ja oikeutta ei voida saavuttaa", Irene Khan muistuttaa.

Amnestyn mukaan ratkaisu aseellisissa konflikteissa tapahtuvan väkivallan lopettamiseen löytyy tehokkaista oikeusprosesseista, kuten toimintaansa käynnistävän kansainvälisen rikostuomioistuimen työstä. "On ratkaisevaa, että yksi ensimmäisistä oikeusprosesseista kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ottaa huomioon myös naisiin kohdistuneen väkivallan", Irene Khan sanoi viitaten prosessiin, joka parhaillaan tutkii Kongon demokraattisessa tasavallassa tapahtuneita sotarikoksia.

Amnesty korostaa, että oikeus ei ole vain tekninen työkalu, vaan päätöksillä on konkreettisia vaikutuksia: rangaistuksilla ilmaistaan, että raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta ovat rikoksia. Samalla oikeusprosessit ovat elintärkeä työkalu uusien rikosten estämisessä, sillä ne välittävät kaikille viestin siitä, ettei vääryyksiä suvaita.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ei kuitenkaan voi jakaa oikeutta ilman poliittista tukea, Amnesty muistuttaa. Työn onnistuminen on kiinni siitä, tukevatko hallitukset sitä esimerkiksi rikostutkinnassa, todistusten hankkimisessa ja todistajien suojelussa.

Amnestyn mukaan naisten turvallisuuden lisääminen vaatiikin toimia sekä paikallisesti, kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen rikostuomioistuimen on annettava toimia tehokkaasti naisten ja tyttöjen oikeuksia koskevissa asioissa. Hallitusten on tuettava tuomioistuinta ratifioimalla Rooman peruskirja ja sisällyttämällä se omiin kansallisiin lakeihinsa niin, että naisiin kohdistuvasta väkivallasta konfliktien aikana voidaan asettaa syytteeseen myös kansallisissa tuomioistuimissa. Niiden on jaettava kaikki saatavilla oleva tieto kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja suojeltava sekä uhreja että todistajia.

Hallitusten on myös julkisesti tuomittava kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja tehtävä selväksi, että siitä rangaistaan. Kansainvälisen yhteisön, niin YK:n kuin muidenkin tärkeiden kansainvälisten elinten, on varmistettava, että naiset ovat avainasemassa rauhansopimusten suunnittelussa ja rauhan konkreettisessa rakentamisessa. Sekä hallitusten että YK:n on tarjottava välitöntä ja tehokasta apua kuten terveysohjelmia ja kuntoutusta väkivallan uhreiksi joutuneille naisille.

"Me emme saa antaa tämän häpeällisen tilanteen enää jatkua. On kyseenalaistettava naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, tuettava siitä kärsineitä naisia ja painostettava niitä tahoja, jotka pystyvät muuttamaan tilanteen. Kun tarpeeksi moni yksilö toimii, asioita on mahdollista muuttaa", Irene Khan sanoo.


Lisätietoa ja raportin tilaukset:
Noora Jokinen
Amnestyn Suomen osaston tiedottaja
p. 09-5860 4422; 050-406 2534

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia