Uutiset

Amnesty kritisoi EU-maiden kiristyneitä terrorismilakeja

Ihmisoikeusjärjestö on huolissaan useiden EU-maiden lakimuutoksista, joissa viranomaisille annetaan lisää toimivaltaa mutta vähemmän vastuuta. Myös Suomessa suunnitellaan lakimuutoksia.
(Kuva: Andrea Yori / CC BY 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi EU-maita niiden tiukoista terrorismin vastaisista laeista. Niillä on lisätty viranomaisten toimivaltaa mutta kavennettu samalla näiden oikeudellista vastuuta. Käytännössä ihmisoikeuksia rajoitetaan niiden puolustamisen sijaan, järjestö sanoo.

"Terrorismin uhka on hyvin todellinen, ja siihen tulee aina suhtautua vakavasti. Valtioiden tehtävänä on kuitenkin taata kansalaistensa turvallisuus, jotta nämä voisivat nauttia vapauksistaan sen sijaan, että ne rajoittavat ihmisten oikeuksia turvallisuuden nimissä", sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen järjestön tiedotteessa.

Amnestyn tänään julkaistussa raportissa on tutkittu 14 EU-maan terrorismin vastaisten lakien vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Monessa maassa on tiukennettu lakeja, sillä terrorismin vastaisessa työssä keskitytään yhä enemmän iskujen estämiseen. Samalla valtiot ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi ihmisten liikkumisvapautta ja muita oikeuksia rajoittavista keinoista, Amnesty huomauttaa.

Raportin mukaan esimerkiksi Unkarissa uusi lainsäädäntö antaa viranomaisille mahdollisuuden kieltää julkiset kokoontumiset, rajoittaa liikkumisvapautta ja jäädyttää varoja. Ranskassa poikkeustila on uusittu viisi kertaa. Tilapäisiä hätätoimia, kuten liikkumisvapauden rajoittamista, on otettu osaksi lainsäädäntöä Britanniassa ja Ranskassa.

Useissa maissa turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisille on myös myönnetty aiempaa laajempia toimivaltuuksia yksilöiden tarkkailuun ja seurantaan.

Raportissa ei käsitellä Suomea, mutta järjestö muistuttaa, että myös Suomessa työstetään uutta tiedustelulainsäädäntöä. Tarkoituksena on muuttaa perustuslakia niin, että luottamuksellisen viestinnän suojaa voidaan rajoittaa aiempaa laajemmin. Perustuslain muutoksella raivataan tietä suojelupoliisille ja puolustusvoimille valmisteltaville uusille verkkovalvontaoikeuksille.

"Uhkana on Suomessakin, että tärkeän mutta helposti epämääräisen kansallisen turvallisuuden suojelun varjolla lipsutaan suhteettoman laajoihin valvontavaltuuksiin. Tiedustelun on oltava ehdottoman kohdennettua ja lainsäädännön on asetettava sille täsmälliset rajat. Valvojaa on kyettävä valvomaan", sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio.

ihmisoikeudetsananvapausdemokratiaEUterrorismiturvallisuus Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat