Uutiset Hlbti-oikeudet maailmalla

Amnesty: EU ei kitke tarpeeksi homo- ja transfobiaa

Suomessakaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät aina uskalla kertoa viharikoksista poliisille.
(Kuva: Adam Groffman / cc 2.0)

EU-maiden lainsäädäntö ei suojele riittävästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, moittii ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Järjestön tuoreen raportin mukaan moni EU maa ei pidä viharikoksina rikoksia, joiden motiivina on seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti.

Viharikoksilla tarkoitetaan rikoksia, joissa on syrjintään liittyvä motiivi, esimerkiksi rasismi. Niistä voi saada kovemman tuomion kuin tavallisista rikoksista.

Kansainvälisen lain mukaan syrjintää on myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä. Amnestyn raportin mukaan heitä ei kuitenkaan huomioida viharikoslainsäädännössä muun muassa Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Italiassa ja Latviassa.

Kroatiassa ja Kreikassa lainsäädäntöä on, mutta sitä ei panna kunnolla toimeen. Esimerkiksi eräässä tapauksessa Kreikassa poliisi ei edes tiennyt, mikä on homofobinen rikos, kun pahoinpidelty uhri ilmoitti joutuneensa homofobisen rikoksen kohteeksi, raportissa kerrotaan.

Raportissa siteeratun EU:n perusoikeusviraston viime keväänä julkaistun kyselytutkimuksen mukaan noin neljännes sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajista on joutunut hyökkäyksen tai uhkailun kohteeksi viimeisten viiden vuoden aikana. Vain harva uskaltaa kertoa kokemuksistaan poliisille.

Ruotsi pärjää Suomea paremmin

Suomen lainsäädäntö ottaa viharikokset huomioon, ja niistä voi saada tavallista kovemman tuomion. Laki kattaa myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella tehdyt rikokset.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia edistävän Setan pääsihteerin Aija Salon mukaan laki ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä siinä ei oteta huomioon sukupuoli-identiteetin, kuten esimerkiksi transsukupuolisuuden, vuoksi tehtyjä rikoksia.

"Poliisi periaatteessa kyllä kirjaa rikosten motiivit, mutta tuomioissa se ei usein näy. Koventamisperusteen käyttö on varsin vähäistä", Salo huomauttaa.

EU:n kyselytutkimuksen mukaan Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä noin kolmannes on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa. Monet eivät kuitenkaan kerro kokemuksistaan poliisille muun muassa siksi, ettei rikkomus ole ollut riittävän suuri tai siksi, ettei ole uskonut poliisin tekevän mitään.

Myös Setan mukaan viharikokset jäävät Suomessa usein pimentoon.

"Siitä kertoo sekin, että Ruotsissa viharikosluvut ovat Suomea korkeammat. Se johtuu todennäköisesti siitä, että Ruotsissa rikoksia ilmoitetaan enemmän. Siellä poliisilla on erikoistuneet viharikosyksiköt ja asia on tehty paljon näkyvämmäksi", Salo sanoo.

Salon mielestä Suomessa poliisin pitäisikin tiedottaa viharikosten vastaisesta toiminnastaan enemmän, jotta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat kertoisivat herkemmin rikoksista.

Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen raportin mukaan Suomen raportoiduista viharikoksista alle viisi prosenttia oli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia vuonna 2011. Ilmoituksia tehtiin 45, ja hiukan yli puolet niistä oli pahoinpitelyrikoksia.

Hlbti-oikeudet maailmalla ihmisoikeudetseksuaalisuusvähemmistöpolitiikkaEU Suomi Amnesty InternationalSeta ry

Lue myös

Sateenkaarilippu

Malesia langetti kovat rangaistukset homoudesta epäillyille – Jo toinen keppirangaistus runsaan vuoden vuoden sisään

Malesian hallitus on luvannut parantaa ihmisoikeustilannetta, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä pahenee. Viisi miestä tuomittiin kepiniskuihin yrityksestä harrastaa ”luonnonvastaista” seksiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.