Uutiset

Alkuperäiskieliä elvytetään Meksikossa – ”kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”

Intiaanikielten puhujien osuus ei enää vähene Meksikossa. ”Yritämme elvyttää kielemme ja estää vanhuksia myymästä maitamme. Kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”, kertoo mayojen yhteisöradiota toimittava sanoo José Koyoc Ku.
Oaxacan asukkaita Meksikossa
Meksikon Oaxacan osavaltion asukkaat kuuntelivat toukokuussa Gelataossa presidenttiehdokas Andrés Manuel López Obradoria, joka on luvannut parantaa intiaanien asemaa. Alkuperäisasukkaiden osuus on Oaxacassa maan korkein, reilut 65 prosenttia. (Kuva: Danilo Rodríguez / IPS)

(IPS) -- Meksikolaisista 6,5 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen jonkin maan lukuisista alkuperäiskielistä. Osuus on pysynyt samana vuodesta 2005, kun se oli laskussa edelliset 80 vuotta.

Vuoden 2015 väestötutkimuksessa Meksikon 119 miljoonasta asukkaasta 15,7 miljoonaa määritteli itsensä intiaanikansoihin, vaikka vain puolet puhui niiden kieliä. Yhteisöjä on 68 ja niiden kielistä peräti 364 muunnosta. 143 kieltä tai murretta katosi Espanjan siirtomaavallan aikana, valtiollinen alkuperäiskansojen kehityskomissio (Conadi) kertoo.

Meksikon suurimmat alkuperäiskansat ovat asteekkien jälkeläiset nahuat sekä mayat ja sapoteekit.

Intiaanikielten vahvistuminen luetaan osin niiden nuorten ansioksi, jotka ovat ryhtyneet pelastamaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kadottamaa identiteettiä, kieltä ja maata.

”Yritämme elvyttää kielemme ja estää vanhuksia myymästä maitamme. Kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”, sanoo José Koyoc Ku, joka toimittaa mayojen yhteisöradiota Jukatanin alueella.

Pakkoespanjaa kaikille

Meksiko itsenäistyi 1821, viralliseksi kieleksi julistettiin espanja, vaikka lähes puolet väestöstä oli alkuperäisasukkaita.

”Vanhemmillemme ja isovanhemmillemme opetettiin espanjaa risti toisessa ja keppi toisessa kädessä ja heitä kiellettiin puhumasta omaa kieltään”, cochimí-kansan oikeustaistelun johtaja María de la Luz Villa Poblano, 71, sanoo.

Meksikon intiaanit elivät paljolti unohduksissa siihen asti, kun Zapatistien vapautusarmeija aloitti toimintansa Chiapasissa 1994.

”Tämä voi olla viimeinen mahdollisuutemme muuttaa rauhanomaisesti ja radikaalisti maamme hallintoa”, zapatistiliike julisti vuosi sitten, kun Meksikon intiaanikansojen yhteiselin päätti osallistua tämän vuoden vaaleihin.

Presidentinvaaliin tarjottu María de Jesús Patricio ei kuitenkaan saanut riittävästi kannattajia voidakseen rekisteröityä ehdokkaaksi.

Katoavia kansoja ja kieliä

Tutkimukset vahvistavat Meksikon alkuperäiskansojen ahdingon. Conadin mukaan 68:sta yhteisöstä 23 kulkee kohti sukupuuttoa ja 14 on jo katomassa, koska niissä on alle 500 jäsentä.

Alkuperäiskielten instituutin (Inali) mukaan 20 vuodessa häviää 64 intiaanikielien versiota. 364 kieliversion joukossa vain 185 ei ole välittömässä vaarassa.

”Kielten asemaa heikentää niiden heikko edustus mediassa, netissä ja julkisissa laitoksissa”, Inalin johtaja Javier López Sánchez sanoo.

”Kielten käyttö on rajoittunut perhepiiriin. Yhden kielen politiikan seurauksena ihmiset ovat myös lakanneet opettamasta omaa kieltään lapsilleen, mitä syrjintä on vahvistanut”, hän jatkaa.

Intiaanikielien puolustajia rohkaisee tieto, että heidän väestöosuutensa on pysynyt vakiona vuosina 2005–2015. Se tarkoittaa, että pääluku nousi 6 miljoonasta 7,3 miljoonaan.

Vaikka intiaanit eivät saaneet omaa presidenttiehdokasta, asia on esillä heinäkuun 1. päivän vaaleihin valmistauduttaessa. Voittajaksi povattu vasemmisto-opposition ehdokas Andrés Manuel López Obrador lupaa perustaa kaikille intiaanienemmistöisille alueille kaksikielisen koulun.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkulttuuri Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat