Uutiset

Alkuperäiskieliä elvytetään Meksikossa – ”kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”

Intiaanikielten puhujien osuus ei enää vähene Meksikossa. ”Yritämme elvyttää kielemme ja estää vanhuksia myymästä maitamme. Kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”, kertoo mayojen yhteisöradiota toimittava sanoo José Koyoc Ku.
Oaxacan asukkaita Meksikossa
Meksikon Oaxacan osavaltion asukkaat kuuntelivat toukokuussa Gelataossa presidenttiehdokas Andrés Manuel López Obradoria, joka on luvannut parantaa intiaanien asemaa. Alkuperäisasukkaiden osuus on Oaxacassa maan korkein, reilut 65 prosenttia. (Kuva: Danilo Rodríguez / IPS)

(IPS) -- Meksikolaisista 6,5 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen jonkin maan lukuisista alkuperäiskielistä. Osuus on pysynyt samana vuodesta 2005, kun se oli laskussa edelliset 80 vuotta.

Vuoden 2015 väestötutkimuksessa Meksikon 119 miljoonasta asukkaasta 15,7 miljoonaa määritteli itsensä intiaanikansoihin, vaikka vain puolet puhui niiden kieliä. Yhteisöjä on 68 ja niiden kielistä peräti 364 muunnosta. 143 kieltä tai murretta katosi Espanjan siirtomaavallan aikana, valtiollinen alkuperäiskansojen kehityskomissio (Conadi) kertoo.

Meksikon suurimmat alkuperäiskansat ovat asteekkien jälkeläiset nahuat sekä mayat ja sapoteekit.

Intiaanikielten vahvistuminen luetaan osin niiden nuorten ansioksi, jotka ovat ryhtyneet pelastamaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kadottamaa identiteettiä, kieltä ja maata.

”Yritämme elvyttää kielemme ja estää vanhuksia myymästä maitamme. Kieltäydymme häpeämästä alkuperäämme”, sanoo José Koyoc Ku, joka toimittaa mayojen yhteisöradiota Jukatanin alueella.

Pakkoespanjaa kaikille

Meksiko itsenäistyi 1821, viralliseksi kieleksi julistettiin espanja, vaikka lähes puolet väestöstä oli alkuperäisasukkaita.

”Vanhemmillemme ja isovanhemmillemme opetettiin espanjaa risti toisessa ja keppi toisessa kädessä ja heitä kiellettiin puhumasta omaa kieltään”, cochimí-kansan oikeustaistelun johtaja María de la Luz Villa Poblano, 71, sanoo.

Meksikon intiaanit elivät paljolti unohduksissa siihen asti, kun Zapatistien vapautusarmeija aloitti toimintansa Chiapasissa 1994.

”Tämä voi olla viimeinen mahdollisuutemme muuttaa rauhanomaisesti ja radikaalisti maamme hallintoa”, zapatistiliike julisti vuosi sitten, kun Meksikon intiaanikansojen yhteiselin päätti osallistua tämän vuoden vaaleihin.

Presidentinvaaliin tarjottu María de Jesús Patricio ei kuitenkaan saanut riittävästi kannattajia voidakseen rekisteröityä ehdokkaaksi.

Katoavia kansoja ja kieliä

Tutkimukset vahvistavat Meksikon alkuperäiskansojen ahdingon. Conadin mukaan 68:sta yhteisöstä 23 kulkee kohti sukupuuttoa ja 14 on jo katomassa, koska niissä on alle 500 jäsentä.

Alkuperäiskielten instituutin (Inali) mukaan 20 vuodessa häviää 64 intiaanikielien versiota. 364 kieliversion joukossa vain 185 ei ole välittömässä vaarassa.

”Kielten asemaa heikentää niiden heikko edustus mediassa, netissä ja julkisissa laitoksissa”, Inalin johtaja Javier López Sánchez sanoo.

”Kielten käyttö on rajoittunut perhepiiriin. Yhden kielen politiikan seurauksena ihmiset ovat myös lakanneet opettamasta omaa kieltään lapsilleen, mitä syrjintä on vahvistanut”, hän jatkaa.

Intiaanikielien puolustajia rohkaisee tieto, että heidän väestöosuutensa on pysynyt vakiona vuosina 2005–2015. Se tarkoittaa, että pääluku nousi 6 miljoonasta 7,3 miljoonaan.

Vaikka intiaanit eivät saaneet omaa presidenttiehdokasta, asia on esillä heinäkuun 1. päivän vaaleihin valmistauduttaessa. Voittajaksi povattu vasemmisto-opposition ehdokas Andrés Manuel López Obrador lupaa perustaa kaikille intiaanienemmistöisille alueille kaksikielisen koulun.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkulttuuri Meksiko Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla