Uutiset Koronaviruspandemia

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Nainen pöydän takana.
Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti YK:n keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia. (Kuva: Juan Manuel Herrera / OEA - OAS / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Kun valtiot aloittavat toipumisensa koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, alkuperäiskansoihin ja heidän maihinsa kohdistuvat vaarat kasvavat.

”On pelkona, että talouden toipuminen perustuu maan ja luonnonvarojen saatavuuteen. Alkuperäiskansat elävät alueilla, joiden biologinen monimuotoisuus on suurinta maailmassa. Monille valtioille on tässä tilanteessa tärkeää päästä niihin käsiksi”, alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansainvälisen IWGIA-järjestön vanhempi neuvonantaja Lola Garcia-Alix sanoo.

Garcia-Alix johti puhetta heinäkuussa YK:ssa järjestetyssä paneelikeskustelussa pandemian vaikutuksista alkuperäiskansoihin.

”Maan anastus on alkuperäiskansojen suurimpia uhkia tällä hetkellä. Juuri nyt he eivät kaipaa niinkään taloudellista tukea kuin maaoikeuksien kunnioitusta”, Garcia-Alix lisää.

Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia.

”He tulevat suuremmin joukoin kuin milloinkaan, joten tartunnat lisääntyvät. He eivät aseta vaaraan vain yksilöitä, vaan kokonaisia kansanryhmiä”, Urrejola sanoi.

Näihin toimijoihin lukeutuu turvallisuusjoukkojen jäseniä, huumesalakuljettajia, puutavarayhtiöitä ja kaivosmiehiä. Laiton puunkaato on lisääntynyt, samoin alkuperäisyhteisöjen jäsenten tappaminen. Karanteeni ja poliisin poissaolo takaavat, etteivät laittomuudet lopu.

Tieto pysähtyy kielimuuriin

Pandemia on myös tehnyt entistä vaikeampia aiemminkin ongelmallisista perustilanteista, kuten terveyspalveluiden hankalasta saatavuudesta.

”Sairaalat sijaitsevat yleisesti ottaen erittäin kaukana alkuperäiskansojen alueista. Ihmiset saattavat joutua matkustamaan päiväkausia eivätkä sittenkään saa hoitoa. Heidän perustarpeitaankaan ei pystytä tyydyttämään”, Urrejola selitti.

Palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös kielimuuri.

”Useimmiten alkuperäiskansojen jäsenet eivät ole saaneet tietoa omalla kielellään, eivätkä he ole päässeet terveyspalveluiden ääreen”, Garcia-Alix huomautti.

Nepalin alkuperäisnaisten kansallisen liiton johtaja Kamla Thapa toi keskusteluun naisnäkökulman.

”Alkuperäiskansojen naiset eivät ole päättävissä asemissa, ja heidät jätetään huomiotta. Naisilta kielletään heidän perusoikeutensa saada tietoa, koska tietoa ei jaeta heidän kielellään. Tieto olisi erityisen tärkeää, sillä monissa alkuperäisyhteisöissä naiset ovat keskeisiä huolenpitäjiä”, Thapa totesi.

Thapa kuitenkin näkee myös aihetta toiveikkuuteen. Toivoa antaa esimerkiksi se, että ryhmä intialaisia alkuperäiskansan naisia kehitteli yrttipohjaisen desinfiointiaineen. Tai se, että Intian ja Nepalin santal-yhteisöt ovat onnistuneet pitämään ulkopuoliset ulkopuolella ja näin onnistuneet varjelemaan jäseniään tartunnalta.

”Me alkuperäiskansojen naiset olemme tiedon haltijoita ja muutoksen tekijöitä. Meillä on voimaa muuntaa pandemia mahdollisuudeksi, luoda uutta normaalia soveltamalla tietojamme ja taitojamme”, Thapa sanoi.

Koronaviruspandemia ihmisoikeudetalkuperäiskansattalousympäristöbiodiversiteetti Suomen IPS

Lue myös

Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat