Uutiset Koronavirus

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Nainen pöydän takana.
Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti YK:n keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia. (Kuva: Juan Manuel Herrera / OEA - OAS / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Kun valtiot aloittavat toipumisensa koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, alkuperäiskansoihin ja heidän maihinsa kohdistuvat vaarat kasvavat.

”On pelkona, että talouden toipuminen perustuu maan ja luonnonvarojen saatavuuteen. Alkuperäiskansat elävät alueilla, joiden biologinen monimuotoisuus on suurinta maailmassa. Monille valtioille on tässä tilanteessa tärkeää päästä niihin käsiksi”, alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansainvälisen IWGIA-järjestön vanhempi neuvonantaja Lola Garcia-Alix sanoo.

Garcia-Alix johti puhetta heinäkuussa YK:ssa järjestetyssä paneelikeskustelussa pandemian vaikutuksista alkuperäiskansoihin.

”Maan anastus on alkuperäiskansojen suurimpia uhkia tällä hetkellä. Juuri nyt he eivät kaipaa niinkään taloudellista tukea kuin maaoikeuksien kunnioitusta”, Garcia-Alix lisää.

Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia.

”He tulevat suuremmin joukoin kuin milloinkaan, joten tartunnat lisääntyvät. He eivät aseta vaaraan vain yksilöitä, vaan kokonaisia kansanryhmiä”, Urrejola sanoi.

Näihin toimijoihin lukeutuu turvallisuusjoukkojen jäseniä, huumesalakuljettajia, puutavarayhtiöitä ja kaivosmiehiä. Laiton puunkaato on lisääntynyt, samoin alkuperäisyhteisöjen jäsenten tappaminen. Karanteeni ja poliisin poissaolo takaavat, etteivät laittomuudet lopu.

Tieto pysähtyy kielimuuriin

Pandemia on myös tehnyt entistä vaikeampia aiemminkin ongelmallisista perustilanteista, kuten terveyspalveluiden hankalasta saatavuudesta.

”Sairaalat sijaitsevat yleisesti ottaen erittäin kaukana alkuperäiskansojen alueista. Ihmiset saattavat joutua matkustamaan päiväkausia eivätkä sittenkään saa hoitoa. Heidän perustarpeitaankaan ei pystytä tyydyttämään”, Urrejola selitti.

Palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös kielimuuri.

”Useimmiten alkuperäiskansojen jäsenet eivät ole saaneet tietoa omalla kielellään, eivätkä he ole päässeet terveyspalveluiden ääreen”, Garcia-Alix huomautti.

Nepalin alkuperäisnaisten kansallisen liiton johtaja Kamla Thapa toi keskusteluun naisnäkökulman.

”Alkuperäiskansojen naiset eivät ole päättävissä asemissa, ja heidät jätetään huomiotta. Naisilta kielletään heidän perusoikeutensa saada tietoa, koska tietoa ei jaeta heidän kielellään. Tieto olisi erityisen tärkeää, sillä monissa alkuperäisyhteisöissä naiset ovat keskeisiä huolenpitäjiä”, Thapa totesi.

Thapa kuitenkin näkee myös aihetta toiveikkuuteen. Toivoa antaa esimerkiksi se, että ryhmä intialaisia alkuperäiskansan naisia kehitteli yrttipohjaisen desinfiointiaineen. Tai se, että Intian ja Nepalin santal-yhteisöt ovat onnistuneet pitämään ulkopuoliset ulkopuolella ja näin onnistuneet varjelemaan jäseniään tartunnalta.

”Me alkuperäiskansojen naiset olemme tiedon haltijoita ja muutoksen tekijöitä. Meillä on voimaa muuntaa pandemia mahdollisuudeksi, luoda uutta normaalia soveltamalla tietojamme ja taitojamme”, Thapa sanoi.

Koronavirus ihmisoikeudetalkuperäiskansattalousympäristöbiodiversiteetti Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.