Uutiset Koronaviruspandemia

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Nainen pöydän takana.
Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti YK:n keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia. (Kuva: Juan Manuel Herrera / OEA - OAS / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Kun valtiot aloittavat toipumisensa koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, alkuperäiskansoihin ja heidän maihinsa kohdistuvat vaarat kasvavat.

”On pelkona, että talouden toipuminen perustuu maan ja luonnonvarojen saatavuuteen. Alkuperäiskansat elävät alueilla, joiden biologinen monimuotoisuus on suurinta maailmassa. Monille valtioille on tässä tilanteessa tärkeää päästä niihin käsiksi”, alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansainvälisen IWGIA-järjestön vanhempi neuvonantaja Lola Garcia-Alix sanoo.

Garcia-Alix johti puhetta heinäkuussa YK:ssa järjestetyssä paneelikeskustelussa pandemian vaikutuksista alkuperäiskansoihin.

”Maan anastus on alkuperäiskansojen suurimpia uhkia tällä hetkellä. Juuri nyt he eivät kaipaa niinkään taloudellista tukea kuin maaoikeuksien kunnioitusta”, Garcia-Alix lisää.

Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola varoitti keskustelussa ”ulkopuolisista toimijoista”, jotka tunkeutuvat alkuperäiskansojen alueille ja pahentavat pandemian vaikutuksia.

”He tulevat suuremmin joukoin kuin milloinkaan, joten tartunnat lisääntyvät. He eivät aseta vaaraan vain yksilöitä, vaan kokonaisia kansanryhmiä”, Urrejola sanoi.

Näihin toimijoihin lukeutuu turvallisuusjoukkojen jäseniä, huumesalakuljettajia, puutavarayhtiöitä ja kaivosmiehiä. Laiton puunkaato on lisääntynyt, samoin alkuperäisyhteisöjen jäsenten tappaminen. Karanteeni ja poliisin poissaolo takaavat, etteivät laittomuudet lopu.

Tieto pysähtyy kielimuuriin

Pandemia on myös tehnyt entistä vaikeampia aiemminkin ongelmallisista perustilanteista, kuten terveyspalveluiden hankalasta saatavuudesta.

”Sairaalat sijaitsevat yleisesti ottaen erittäin kaukana alkuperäiskansojen alueista. Ihmiset saattavat joutua matkustamaan päiväkausia eivätkä sittenkään saa hoitoa. Heidän perustarpeitaankaan ei pystytä tyydyttämään”, Urrejola selitti.

Palveluiden saatavuuteen vaikuttaa myös kielimuuri.

”Useimmiten alkuperäiskansojen jäsenet eivät ole saaneet tietoa omalla kielellään, eivätkä he ole päässeet terveyspalveluiden ääreen”, Garcia-Alix huomautti.

Nepalin alkuperäisnaisten kansallisen liiton johtaja Kamla Thapa toi keskusteluun naisnäkökulman.

”Alkuperäiskansojen naiset eivät ole päättävissä asemissa, ja heidät jätetään huomiotta. Naisilta kielletään heidän perusoikeutensa saada tietoa, koska tietoa ei jaeta heidän kielellään. Tieto olisi erityisen tärkeää, sillä monissa alkuperäisyhteisöissä naiset ovat keskeisiä huolenpitäjiä”, Thapa totesi.

Thapa kuitenkin näkee myös aihetta toiveikkuuteen. Toivoa antaa esimerkiksi se, että ryhmä intialaisia alkuperäiskansan naisia kehitteli yrttipohjaisen desinfiointiaineen. Tai se, että Intian ja Nepalin santal-yhteisöt ovat onnistuneet pitämään ulkopuoliset ulkopuolella ja näin onnistuneet varjelemaan jäseniään tartunnalta.

”Me alkuperäiskansojen naiset olemme tiedon haltijoita ja muutoksen tekijöitä. Meillä on voimaa muuntaa pandemia mahdollisuudeksi, luoda uutta normaalia soveltamalla tietojamme ja taitojamme”, Thapa sanoi.

Koronaviruspandemia ihmisoikeudetalkuperäiskansattalousympäristöbiodiversiteetti Suomen IPS

Lue myös

Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Aukio, jonka keskellä veistos ja ympärillä pilvenpiirtäjiä.

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön

YK on luotetumpi instituutio kuin EU tai Yhdysvallat, selviää tuoreesta, 25 maata kattavasta kyselytutkimuksesta. Erityisen luottavaisia ovat nuoret.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.

Tuoreimmat

Kysely: YK on luotetuin kansainvälinen instituutio – Ylpeys omasta maasta ei estä uskoa kansainväliseen yhteistyöhön
Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija