Uutiset

Alkuperäiskansoille 20 000 hehtaaria, palmuöljyfirmoille 14 miljoonaa hehtaaria – tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaiden maapolitiikka suosii yrityksiä

Yritykset voivat saada muutamassa kuukaudessa oikeuden vaikkapa palmuöljyplantaasiin, kun taas paikalliset yhteisöt ja alkuperäiskansat voivat joutua taistelemaan vuosia, selviää World Resources Instituten selvityksestä.
YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksian erityisraportoijan Victoria Tauli-Corpuzin mukaan yritykset ja alkuperäiskansat kilpailevat epäreilulla pelikentällä. (Kuva: JC McIlwaine / UN Photo)

Alkuperäiskansat ja muut paikalliset yhteisöt menettävät kehitysmaissa maa-alueitaan kiihtyvällä tahdilla samaan aikaan, kun yritykset pystyvät laajentamaan maaoperaatioitaan yhä nopeammin, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Ympäristötutkimuslaitos World Resources Instituten (WRI) tutkimuksen mukaan monissa maissa alkuperäiskansat ja yhteisöt voivat joutua odottamaan vuosikausia ennen kuin ne saavat maaoikeutensa rekisteröityä virallisesti. Yritykset taas voivat käydä läpi saman prosessin muutamassa kuukaudessa tai vuodessa.

”Tämä epäreilu pelikenttä ei vain luo vakavia ympäristöriskejä mutta myös uhkaa niiden yli 2,5 miljardin ihmisen elinkeinoja, jotka ovat riippuvaisia yhteisomistuksessa olevasta maasta”, varoittaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz WRI:n tiedotteessa.

Yli puolet maailman maa-alasta on yhteismaata, mutta alkuperäiskansat ja yhteisöt omistavat laillisesti vain kymmenen prosenttia maasta.

Raportissa tarkastellaan 15:tä maata Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sen mukaan monissa maissa maaoikeuksien rekisteröinti on tavallisille kansalaisille äärimmäisen monimutkaista, hidasta ja kallista. Se voi kestää jopa yli 30 vuotta. Yritykset taas voivat selvitä jopa vain 30 päivässä. Aina firmojen ei tarvitse edes kysyä paikallisten mielipidettä asiasta.

Esimerkiksi Filippiineillä prosessi vaatii yhteisöiltä 56 juridista vaihetta, Ugandassa 17. Indonesiassa alkuperäiskansayhteisöt ovat yrittäneet jopa 15 vuotta rekisteröidä oikeuksiaan mutta 20 yhteisöä on saanut varmistettua vasta 20 000 hehtaaria maata. Palmuöljyfirmat taas voivat turvata oikeutensa kolmessa vuodessa, ja niiden plantaasit kattavat lähes 14 miljoonaa hehtaaria, raportissa kerrotaan.

Kun alkuperäiskansat ja muut yhteisöt menettävät maansa, ne menettävät usein myös arvokkaita luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä tai lääkekasveja. Monet yritykset taas kaatavat metsää tai polttavat turvemaata.

Esimerkiksi Perussa Santa Clara de Uchunyan yhteisö on vienyt oikeuteen tapauksen, jossa aluehallinto antoi sen perinteiset maat palmuöljyfirman käyttöön.

”Samaan aikaan hakemuksemme maaoikeuksista on pysähtynyt vuosiksi, minkä aikana meitä on uhkailtu ja meitä vastaan on hyökätty. Pelkäämme henkemme edestä mutta ilman maatamme menetämme kaiken”, sanoo Carlos Hoyos Soria, yhteisön johtaja.

Raportissa vaaditaan tekemään maaoikeusprosesseista selkeämpiä ja helpompia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen maaoikeuksien tunnustaminen on ratkaisu metsien suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen nopeuttamiseksi, WRI muistuttaa.

alkuperäiskansatmaanomistuslakiyhtiötympäristö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.