Uutiset

Alkuperäiskansoille 20 000 hehtaaria, palmuöljyfirmoille 14 miljoonaa hehtaaria – tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaiden maapolitiikka suosii yrityksiä

Yritykset voivat saada muutamassa kuukaudessa oikeuden vaikkapa palmuöljyplantaasiin, kun taas paikalliset yhteisöt ja alkuperäiskansat voivat joutua taistelemaan vuosia, selviää World Resources Instituten selvityksestä.
YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksian erityisraportoijan Victoria Tauli-Corpuzin mukaan yritykset ja alkuperäiskansat kilpailevat epäreilulla pelikentällä. (Kuva: JC McIlwaine / UN Photo)

Alkuperäiskansat ja muut paikalliset yhteisöt menettävät kehitysmaissa maa-alueitaan kiihtyvällä tahdilla samaan aikaan, kun yritykset pystyvät laajentamaan maaoperaatioitaan yhä nopeammin, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Ympäristötutkimuslaitos World Resources Instituten (WRI) tutkimuksen mukaan monissa maissa alkuperäiskansat ja yhteisöt voivat joutua odottamaan vuosikausia ennen kuin ne saavat maaoikeutensa rekisteröityä virallisesti. Yritykset taas voivat käydä läpi saman prosessin muutamassa kuukaudessa tai vuodessa.

”Tämä epäreilu pelikenttä ei vain luo vakavia ympäristöriskejä mutta myös uhkaa niiden yli 2,5 miljardin ihmisen elinkeinoja, jotka ovat riippuvaisia yhteisomistuksessa olevasta maasta”, varoittaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz WRI:n tiedotteessa.

Yli puolet maailman maa-alasta on yhteismaata, mutta alkuperäiskansat ja yhteisöt omistavat laillisesti vain kymmenen prosenttia maasta.

Raportissa tarkastellaan 15:tä maata Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sen mukaan monissa maissa maaoikeuksien rekisteröinti on tavallisille kansalaisille äärimmäisen monimutkaista, hidasta ja kallista. Se voi kestää jopa yli 30 vuotta. Yritykset taas voivat selvitä jopa vain 30 päivässä. Aina firmojen ei tarvitse edes kysyä paikallisten mielipidettä asiasta.

Esimerkiksi Filippiineillä prosessi vaatii yhteisöiltä 56 juridista vaihetta, Ugandassa 17. Indonesiassa alkuperäiskansayhteisöt ovat yrittäneet jopa 15 vuotta rekisteröidä oikeuksiaan mutta 20 yhteisöä on saanut varmistettua vasta 20 000 hehtaaria maata. Palmuöljyfirmat taas voivat turvata oikeutensa kolmessa vuodessa, ja niiden plantaasit kattavat lähes 14 miljoonaa hehtaaria, raportissa kerrotaan.

Kun alkuperäiskansat ja muut yhteisöt menettävät maansa, ne menettävät usein myös arvokkaita luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä tai lääkekasveja. Monet yritykset taas kaatavat metsää tai polttavat turvemaata.

Esimerkiksi Perussa Santa Clara de Uchunyan yhteisö on vienyt oikeuteen tapauksen, jossa aluehallinto antoi sen perinteiset maat palmuöljyfirman käyttöön.

”Samaan aikaan hakemuksemme maaoikeuksista on pysähtynyt vuosiksi, minkä aikana meitä on uhkailtu ja meitä vastaan on hyökätty. Pelkäämme henkemme edestä mutta ilman maatamme menetämme kaiken”, sanoo Carlos Hoyos Soria, yhteisön johtaja.

Raportissa vaaditaan tekemään maaoikeusprosesseista selkeämpiä ja helpompia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen maaoikeuksien tunnustaminen on ratkaisu metsien suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen nopeuttamiseksi, WRI muistuttaa.

alkuperäiskansatmaanomistuslakiyhtiötympäristö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen