Uutiset

Alkuperäiskansoille 20 000 hehtaaria, palmuöljyfirmoille 14 miljoonaa hehtaaria – tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaiden maapolitiikka suosii yrityksiä

Yritykset voivat saada muutamassa kuukaudessa oikeuden vaikkapa palmuöljyplantaasiin, kun taas paikalliset yhteisöt ja alkuperäiskansat voivat joutua taistelemaan vuosia, selviää World Resources Instituten selvityksestä.
YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksian erityisraportoijan Victoria Tauli-Corpuzin mukaan yritykset ja alkuperäiskansat kilpailevat epäreilulla pelikentällä. (Kuva: JC McIlwaine / UN Photo)

Alkuperäiskansat ja muut paikalliset yhteisöt menettävät kehitysmaissa maa-alueitaan kiihtyvällä tahdilla samaan aikaan, kun yritykset pystyvät laajentamaan maaoperaatioitaan yhä nopeammin, varoitetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Ympäristötutkimuslaitos World Resources Instituten (WRI) tutkimuksen mukaan monissa maissa alkuperäiskansat ja yhteisöt voivat joutua odottamaan vuosikausia ennen kuin ne saavat maaoikeutensa rekisteröityä virallisesti. Yritykset taas voivat käydä läpi saman prosessin muutamassa kuukaudessa tai vuodessa.

”Tämä epäreilu pelikenttä ei vain luo vakavia ympäristöriskejä mutta myös uhkaa niiden yli 2,5 miljardin ihmisen elinkeinoja, jotka ovat riippuvaisia yhteisomistuksessa olevasta maasta”, varoittaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz WRI:n tiedotteessa.

Yli puolet maailman maa-alasta on yhteismaata, mutta alkuperäiskansat ja yhteisöt omistavat laillisesti vain kymmenen prosenttia maasta.

Raportissa tarkastellaan 15:tä maata Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sen mukaan monissa maissa maaoikeuksien rekisteröinti on tavallisille kansalaisille äärimmäisen monimutkaista, hidasta ja kallista. Se voi kestää jopa yli 30 vuotta. Yritykset taas voivat selvitä jopa vain 30 päivässä. Aina firmojen ei tarvitse edes kysyä paikallisten mielipidettä asiasta.

Esimerkiksi Filippiineillä prosessi vaatii yhteisöiltä 56 juridista vaihetta, Ugandassa 17. Indonesiassa alkuperäiskansayhteisöt ovat yrittäneet jopa 15 vuotta rekisteröidä oikeuksiaan mutta 20 yhteisöä on saanut varmistettua vasta 20 000 hehtaaria maata. Palmuöljyfirmat taas voivat turvata oikeutensa kolmessa vuodessa, ja niiden plantaasit kattavat lähes 14 miljoonaa hehtaaria, raportissa kerrotaan.

Kun alkuperäiskansat ja muut yhteisöt menettävät maansa, ne menettävät usein myös arvokkaita luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä tai lääkekasveja. Monet yritykset taas kaatavat metsää tai polttavat turvemaata.

Esimerkiksi Perussa Santa Clara de Uchunyan yhteisö on vienyt oikeuteen tapauksen, jossa aluehallinto antoi sen perinteiset maat palmuöljyfirman käyttöön.

”Samaan aikaan hakemuksemme maaoikeuksista on pysähtynyt vuosiksi, minkä aikana meitä on uhkailtu ja meitä vastaan on hyökätty. Pelkäämme henkemme edestä mutta ilman maatamme menetämme kaiken”, sanoo Carlos Hoyos Soria, yhteisön johtaja.

Raportissa vaaditaan tekemään maaoikeusprosesseista selkeämpiä ja helpompia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen maaoikeuksien tunnustaminen on ratkaisu metsien suojelemiseksi, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen nopeuttamiseksi, WRI muistuttaa.

alkuperäiskansatmaanomistuslakiyhtiötympäristö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa