Uutiset Ympäristöpolitiikka

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Alkuperäisasukkaita pidetään maailman parhaina metsien suojelijoina. Brasiliassa heidän mahdollisuutensa metsien suojeluun ovat hupenemassa maatalouden, kaivosteollisuuden ja sähköntuotannon puristuksessa.

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat (Terras Indígenas, TI) ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, ja metsien hävittäminen niillä on ollut viime aikoihin saakka hyvin vähäistä. Viimeisen vuoden aikana metsätuhoja on kuitenkin kertynyt 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Hallitus ei vastaa avunpyyntöihin

”Tuhoamalla metsämme he tuhoavat kulttuurimme, tietoisuutemme ja taloutemme”, sanoo Almir Narayamoga Surui, joka johtaa koillisbrasilialaista surui-kansaa. ”Me puolustamme metsiämme, koska ne ovat meidän elämämme ja viisautemme.”

Metsien tuhoajia ovat laittomat metsurit ja ”garimpeirosit”, kullan ja timanttien kaivajat, jotka tunkeutuvat suruiden maille.

Almir Suruin mukaan he ovat valittaneet asiasta hallitukselle, mutta vastauksia ei ole saatu. Hän epäilee, että hallinnon korruptoituminen heikentää sen mahdollisuuksia toimia metsien hävittäjiä vastaan.

Laittomilla hakkuilla on ympäristövaikutuksia, sanoo Paulo Barreto, Imazon-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. ”Ne muun muassa kuivaavat alkuperäiskansojen maiden läpi virtaavia jokia ja altistavat metsiä tulipaloille.”

Kontrolloitu metsäpalo eli kulottaminen on yleistynyt ja tuottaa entistä suurempia tuhoja. Kuivuudet toistuvat aiempaa säännöllisemmin ja ankarampina. Herkästi syttyvä maa-aines kasautuu ja kun sateet ovat tavallista niukempia, kuten viime ja tänä vuonna, metsäpalot roihahtavat erityisen helposti.

Amazonin sademetsien laatua heikentävät myös kuivuudet, hakkuut ja muut metsän tiheyttä vähentävät tekijät.

”Ne köyhdyttävät metsiä biologisesti, kun taas metsäpalojen savut vaikuttavat eläinten ja ihmisten terveyteen”, Barreto selittää.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta tuottavat ongelmia

Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla. Xingu Seed -verkoston metsänistutushankkeisiin osallistuvia yrityksiä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi hankkeet tarjoavat tulonlähteen alkuperäisasukkaille, jotka keräävät siemeniä istutuksia varten. Niiden puitteissa tarjotaan myös ympäristökoulutusta ja autetaan eri alojen toimijoita verkostoitumaan keskenään.

Sekä metsien suojelu että istutukset ovat välttämättömiä, sillä lähes neljännes maahan sitoutuneesta hiilestä sijaitsee World Resources -instituutin mukaan alkuperäisasukkaiden ja yhteisöjen mailla trooppisissa metsissä.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Brasilian väestöstä 0,45 prosenttia eli 897 000 asukasta kuuluu alkuperäiskansoihin. TI-alueita on 1,17 miljoonaa neliökilometriä eli 13,8 prosenttia kaikesta maa-alasta. Suuri osa niistä sijaitsee alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemiselle.

YK:n alkuperäiskansaoikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka heidän elämäntapansa ei tuota ympäristöongelmia, vaan pikemminkin ratkaisuja niihin.

Suorien ympäristökatastrofien lisäksi alkuperäiskansojen elämää haittaavat monet kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät toimet, kuten siirtyminen biopolttoaineisiin ja vesivoimaloihin.

Ympäristöpolitiikka alkuperäiskansatympäristömeretsuojelu Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu