Uutiset Ympäristöpolitiikka

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Alkuperäisasukkaita pidetään maailman parhaina metsien suojelijoina. Brasiliassa heidän mahdollisuutensa metsien suojeluun ovat hupenemassa maatalouden, kaivosteollisuuden ja sähköntuotannon puristuksessa.

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat (Terras Indígenas, TI) ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, ja metsien hävittäminen niillä on ollut viime aikoihin saakka hyvin vähäistä. Viimeisen vuoden aikana metsätuhoja on kuitenkin kertynyt 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Hallitus ei vastaa avunpyyntöihin

”Tuhoamalla metsämme he tuhoavat kulttuurimme, tietoisuutemme ja taloutemme”, sanoo Almir Narayamoga Surui, joka johtaa koillisbrasilialaista surui-kansaa. ”Me puolustamme metsiämme, koska ne ovat meidän elämämme ja viisautemme.”

Metsien tuhoajia ovat laittomat metsurit ja ”garimpeirosit”, kullan ja timanttien kaivajat, jotka tunkeutuvat suruiden maille.

Almir Suruin mukaan he ovat valittaneet asiasta hallitukselle, mutta vastauksia ei ole saatu. Hän epäilee, että hallinnon korruptoituminen heikentää sen mahdollisuuksia toimia metsien hävittäjiä vastaan.

Laittomilla hakkuilla on ympäristövaikutuksia, sanoo Paulo Barreto, Imazon-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. ”Ne muun muassa kuivaavat alkuperäiskansojen maiden läpi virtaavia jokia ja altistavat metsiä tulipaloille.”

Kontrolloitu metsäpalo eli kulottaminen on yleistynyt ja tuottaa entistä suurempia tuhoja. Kuivuudet toistuvat aiempaa säännöllisemmin ja ankarampina. Herkästi syttyvä maa-aines kasautuu ja kun sateet ovat tavallista niukempia, kuten viime ja tänä vuonna, metsäpalot roihahtavat erityisen helposti.

Amazonin sademetsien laatua heikentävät myös kuivuudet, hakkuut ja muut metsän tiheyttä vähentävät tekijät.

”Ne köyhdyttävät metsiä biologisesti, kun taas metsäpalojen savut vaikuttavat eläinten ja ihmisten terveyteen”, Barreto selittää.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta tuottavat ongelmia

Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla. Xingu Seed -verkoston metsänistutushankkeisiin osallistuvia yrityksiä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi hankkeet tarjoavat tulonlähteen alkuperäisasukkaille, jotka keräävät siemeniä istutuksia varten. Niiden puitteissa tarjotaan myös ympäristökoulutusta ja autetaan eri alojen toimijoita verkostoitumaan keskenään.

Sekä metsien suojelu että istutukset ovat välttämättömiä, sillä lähes neljännes maahan sitoutuneesta hiilestä sijaitsee World Resources -instituutin mukaan alkuperäisasukkaiden ja yhteisöjen mailla trooppisissa metsissä.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Brasilian väestöstä 0,45 prosenttia eli 897 000 asukasta kuuluu alkuperäiskansoihin. TI-alueita on 1,17 miljoonaa neliökilometriä eli 13,8 prosenttia kaikesta maa-alasta. Suuri osa niistä sijaitsee alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemiselle.

YK:n alkuperäiskansaoikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka heidän elämäntapansa ei tuota ympäristöongelmia, vaan pikemminkin ratkaisuja niihin.

Suorien ympäristökatastrofien lisäksi alkuperäiskansojen elämää haittaavat monet kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät toimet, kuten siirtyminen biopolttoaineisiin ja vesivoimaloihin.

Ympäristöpolitiikka alkuperäiskansatympäristömeretsuojelu Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Punapaitainen nainen

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä

Tällä viikolla järjestettävällä Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalilla nähdään muun muassa alkuperäiskansojen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia käsitteleviä elokuvia. Festivaaleilla vierailee brasilialaisohjaaja Tai Linhares.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.

Tuoreimmat

Cinemaissí-elokuvafestareilla nostetaan tänä vuonna esiin hiljaisen enemmistön ja marginaaliin jäävien ääniä
Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita
Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi
Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla
Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna
Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta
Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"
Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä
Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin
Suomalaisten kulutuspäästöt ulkoistetaan riskimaihin – Kyselyn mukaan yritykset eivät tiedä alihankintaketjunsa hiilijalanjälkeä