Uutiset Ympäristöpolitiikka

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Alkuperäisasukkaita pidetään maailman parhaina metsien suojelijoina. Brasiliassa heidän mahdollisuutensa metsien suojeluun ovat hupenemassa maatalouden, kaivosteollisuuden ja sähköntuotannon puristuksessa.

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat (Terras Indígenas, TI) ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, ja metsien hävittäminen niillä on ollut viime aikoihin saakka hyvin vähäistä. Viimeisen vuoden aikana metsätuhoja on kuitenkin kertynyt 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Hallitus ei vastaa avunpyyntöihin

”Tuhoamalla metsämme he tuhoavat kulttuurimme, tietoisuutemme ja taloutemme”, sanoo Almir Narayamoga Surui, joka johtaa koillisbrasilialaista surui-kansaa. ”Me puolustamme metsiämme, koska ne ovat meidän elämämme ja viisautemme.”

Metsien tuhoajia ovat laittomat metsurit ja ”garimpeirosit”, kullan ja timanttien kaivajat, jotka tunkeutuvat suruiden maille.

Almir Suruin mukaan he ovat valittaneet asiasta hallitukselle, mutta vastauksia ei ole saatu. Hän epäilee, että hallinnon korruptoituminen heikentää sen mahdollisuuksia toimia metsien hävittäjiä vastaan.

Laittomilla hakkuilla on ympäristövaikutuksia, sanoo Paulo Barreto, Imazon-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. ”Ne muun muassa kuivaavat alkuperäiskansojen maiden läpi virtaavia jokia ja altistavat metsiä tulipaloille.”

Kontrolloitu metsäpalo eli kulottaminen on yleistynyt ja tuottaa entistä suurempia tuhoja. Kuivuudet toistuvat aiempaa säännöllisemmin ja ankarampina. Herkästi syttyvä maa-aines kasautuu ja kun sateet ovat tavallista niukempia, kuten viime ja tänä vuonna, metsäpalot roihahtavat erityisen helposti.

Amazonin sademetsien laatua heikentävät myös kuivuudet, hakkuut ja muut metsän tiheyttä vähentävät tekijät.

”Ne köyhdyttävät metsiä biologisesti, kun taas metsäpalojen savut vaikuttavat eläinten ja ihmisten terveyteen”, Barreto selittää.

Ilmastonmuutos ja sen torjunta tuottavat ongelmia

Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla. Xingu Seed -verkoston metsänistutushankkeisiin osallistuvia yrityksiä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi hankkeet tarjoavat tulonlähteen alkuperäisasukkaille, jotka keräävät siemeniä istutuksia varten. Niiden puitteissa tarjotaan myös ympäristökoulutusta ja autetaan eri alojen toimijoita verkostoitumaan keskenään.

Sekä metsien suojelu että istutukset ovat välttämättömiä, sillä lähes neljännes maahan sitoutuneesta hiilestä sijaitsee World Resources -instituutin mukaan alkuperäisasukkaiden ja yhteisöjen mailla trooppisissa metsissä.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Brasilian väestöstä 0,45 prosenttia eli 897 000 asukasta kuuluu alkuperäiskansoihin. TI-alueita on 1,17 miljoonaa neliökilometriä eli 13,8 prosenttia kaikesta maa-alasta. Suuri osa niistä sijaitsee alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemiselle.

YK:n alkuperäiskansaoikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka heidän elämäntapansa ei tuota ympäristöongelmia, vaan pikemminkin ratkaisuja niihin.

Suorien ympäristökatastrofien lisäksi alkuperäiskansojen elämää haittaavat monet kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät toimet, kuten siirtyminen biopolttoaineisiin ja vesivoimaloihin.

Ympäristöpolitiikka alkuperäiskansatympäristömeretsuojelu Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Aurinkovoimalla toimivia katulamppuja Kiinassa

Viime vuosi oli aurinkoenergian voittokulkua – Kiina etunenässä

Kehittyvät maat investoivat viime vuonna yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kehittyneissä maissa kehitys taas oli päinvastaista, kertoo YK:n tuore raportti.
Punainen kukka

Tuomioistuin: Terve ympäristö on perusoikeus

Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt merkittävän linjauksen, jonka mukaan oikeus terveeseen ympäristöön on perusoikeus. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kannalta.
Puita

Joka vuosi katoaa 10 miljardia puuta – uusi kampanja aikoo pelastaa biljoona puuta

Noin puolet maapallon alkuperäisestä puustosta on kadonnut. Ympäristöjärjestöjen uudessa kampanjassa aiotaan pysäyttää metsäkato seuraavien vuosikymmenten aikana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.