Uutiset Terveys

Matala rokotuskattavuus on tuonut Filippiineille tuhkarokkoaallon – Vapaaehtoiset kiertävät ovelta ovelle muistuttamassa rokotteiden tärkeydestä

Tuhkarokkoon kuolleiden ihmisten määrä on kymmenkertaistunut Filippiineillä parissa vuodessa. Syynä on muun muassa rokotevastaisuus sekä tiedon puute. Toimittaja ja Punaisen Ristin viestintädelegaatti Leena Reikko seurasi potilaiden hoitoa ja vapaaehtoisia, jotka käyvät läpi asuinalueita tarjotakseen rokotteita perheille.
Lapselle annetaan tuhkarokkorokote
Christine Jade (toinen vas.) saa rokotuskortit lapsilleen Nathanielille, Katleyalle ja Celestinelle. Sairaanhoitaja Jomier Salamatilla on seitsemän vuoden kokemus rokottamisesta ja pistoksen antaminen käy nopsaan. (Kuva: Leena Reikko / IFRC)

Ulkona on pistävän kuumaa, mutta sisällä sairaalateltassa ilmastointi helpottaa pienten potilaiden oloa. Jokaisella natiaisella on vanhempi mukana; filippiiniläisessä sairaanhoidossa omaiset ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kaikilla lapsipotilailla on sama diagnoosi: tuhkarokko.

Vanhemmilla on silmissä huoli, ja siihen on syynsä. Vuonna 2017 tuhkarokkoon kuoli Filippiineillä 39 ihmistä. Seuraavana vuonna kuolemantapauksia oli 202, ja tänä vuonna virus oli huhtikuun puoliväliin mennessä saanut jo ainakin 400 uhria, suuri osa alle 5-vuotiaita.

Sairastuneita oli maaliskuun loppuun mennessä jo lähes 30 000 – huomattavasti enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Filippiinien Punainen Risti on pystyttänyt vapaaehtoisvoimin tuhkarokkoyksiköitä telttoihin sairaaloiden viereen, jotta helposti tarttuvat virus ei pääsisi riehumaan sairaaloiden sisällä.

”Meillä ei ole tarpeeksi paikkoja eristyspotilaille ja teltta on ollut suureksi avuksi tartuntojen ehkäisyssä”, sanoo tartuntatautien osaston ylihoitaja Rizalina Palos Rezalin aluesairaalassa.

”Meillä ei ollut aikaa viedä häntä rokotettavaksi”

Sairaalassa tuhkarokkoaaltoa ei kovastikaan kummastella, sillä alhainen rokotuskattavuus on ollut ammatti-ihmisten tiedossa ja huolena jo pitkään. Syitä on monia, yksi niistä ympäri maailmaa lisääntynyt rokotusvastaisuus.

Filippiineillä se juontaa juurensa parin vuoden takaiseen, denguekuumeeseen liittyvään rokotukseen, jonka epäiltiin aiheuttaneen jopa kuolemantapauksia. Rokotteen mahdollista vaarallisuutta ei koskaan pystytty todentamaan, mutta epäilys jäi elämään.

Myös tietämättömyys tuhkarokon vaarallisuudesta on aiheuttanut piittaamattomuutta rokotuksista. Terveydenhoitojärjestelmässä on itsessään paljon heikkouksia, eikä rokotuksia välttämättä ole aina saatavilla kaikilla terveysasemilla. Ja eritoten Manilan miljoonakaupungissa vanhempien työmatkat saattavat viedä päivästä useita tunteja ja muutkin arkipäivän hankaluudet työntävät vähemmän kiireellisiltä tuntuvat asiat taka-alalle.

”Meillä ei kerta kaikkiaan ollut aikaa viedä häntä rokotettavaksi. Kadun sitä nyt ja toivon, että muut toimivat toisin ja rokotuttavat lapsensa. Tämä huoli ja stressi voisivat olla aivan turhia”, sanoo Adeliza Perojo, 35, viilentäessään 1-vuotiaan poikansa John Carlin otsaa.

Poika alkoi tuntua kuumalta päivää aiemmin. Ja kun punaiset näpyt ilmestyivät, äiti lähti heti sairaalaan.

Noin 95 prosentin rokotuskattavuus estäisi tuhkarokon leviämisen. Filippiineillä kattavuus on vain noin 70 prosenttia, ja viranomaisarvioiden mukaan 3,7 miljoonaa lasta oli alkuvuodesta vailla rokotusta.

Myös monet nuoret äidit ovat rokottamattomia eivätkä sen vuoksi voi tarjota imetyksen aikana luonnollista suojaa vauvalleen. Tuhkarokko tarttuu erittäin helposti: yksi ihminen voi tartuttaa jopa 18 muuta.

Kuolemantapaukset herättävät

Helmikuussa Filippiinien terveysviranomaiset aloittivat mittavan rokotuskampanjan, jonka toteuttamisessa Punainen Risti on ollut olennainen osa muun muassa asuinalueille jalkautuvien rokotustiimien muodossa.

Tavoitteena on rokottaa mahdollisimman moni lapsi puolivuotiaista 5-vuotiaisiin. Seuraavassa vaiheessa kohderyhmänä ovat koululaiset, jotta nämä eivät tartuttaisi sisaruksiaan kotona.

Kiertävään rokotustiimiin kuuluu vähintään kaksi terveydenhoidon ammattilaista ja paikallinen opas, jolla on käsitys kortteleiden perheistä.

”Onko ketään kotona”, huutelee terveydenhoitaja Joemer Salamat koputellessaan oveen, jonka vieressä lojuu leluja ja muuta lapsista kertovaa tavaraa.

Hän on Filippiinien Punaisen Ristin vapaaehtoinen ja kiertää ryhmänsä kanssa Santa Rosan kaupungin keskiluokkaisella asuinalueella kyselemässä, onko perheissä rokottamattomia lapsia ja haluavatko vanhemmat korjata asian sillä seisomalla.

”Monet suhtautuvat aluksi kielteisesti, mutta muuttavat mielensä, kun saavat tietoa ja voivat myös kysellä lisää asioista, joista ovat huolissaan. Ihmisten mielissä on paljon epätietoisuutta ja paljon on myös silkkaa tietämättömyyttä”, sanoo Salamat.   

”En ole antanut rokottaa tyttöjä koulussa, koska en voi olla varma, mitä heihin rokotetaan. Näin kotona tehtynä tämä tuntuu turvallisemmalta. Luotan Punaiseen Ristiin”, sanoo Aida Kodelso.

Hänen kaksoistyttöjensä Princess Kayen ja Precious Kate Lanton vahvisterokotukset on hetkessä annettu ja rokotuskortit täytetty.

Puolen päivän jälkeen kuumuus on kivunnut pitkälti yli 40 asteen ja varhain aamulla aloitettu jalkatyö päättyy. Uurastus on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä: 32 vapaaehtoisen päivän saldo on 73 rokotettua lasta.

”Tartunta-aallon odotetaan tasaantuvan itsestään muutamassa kuukaudessa. Mutta virus tulee vääjäämättä takaisin ja aiheuttaa uusia kuolemantapauksia, ellei rokotuskattavuutta saada korkeammaksi”, sanoo Gopal Mukherjee, joka on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) terveyskoordinaattori Filippiineillä.

”Olemme kuitenkin huomanneet, että asenteet rokotuksia kohtaan ovat hieman muuttuneet nyt, kun tuhkarokko on aiheuttanut niin paljon kuolemantapauksia. Se on tosissaan pelästyttänyt ihmiset.”

Kirjoittaja on toimittaja, joka vieraili Filippiineillä Suomen Punaisen Ristin viestintädelegaattina keväällä 2019.

Terveys terveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä Filippiinit Punainen Risti

Lue myös

Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Nainen nukkuu malariaverkon alla.

Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Koronavirus yhdistettynä huonoon terveydenhuoltoon voi johtaa siihen, että esimerkiksi malariatapaukset lisääntyvät. Hinnan maksavat kaikki. ”Nyt, kun rajat ovat kiinni, meistä kaikista huolehtii rakentamamme surkea terveydenhoitojärjestelmä”, sanoo mikrobiologian professori Yap Boum.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”