Ahneus lietsoo Tshadin valtataistelua

Kolme kapinallisryhmää aloitti 31. tammikuuta yhteisen hyökkäyksen suistaakseen vallasta Tshadin presidentin Idriss Débyn.

Ranskan tukemat hallituksen joukot kukistivat kapinan useita päiviä kestäneissä taisteluissa, joissa kuoli noin 160 siviiliä. Kymmeniä tuhansia ihmisiä joutui evakkoon.

Tshad syytti naapurimaataan Sudania kapinallisten tukemisesta. Sudan puolestaan väittää Tshadin tukevan kapinaa sen alueella Darfurissa.

Omat taskut täyteen?

Sveitsissä oleskeleva tshadilainen oppositiojohtaja Maurice Hel Bongo arvioi maansa kapinajohtajien taustojen perusteella, että kapinallisista tuskin on tullut yhtäkkiä demokraatteja.

"He haluavat ennen kaikkea valtaa ja rahaa. Sen jälkeen kun Tshadista tuli öljyntuottaja, rahaa on ollut tarjolla kosolti", Bongo sanoo.

Presidentti Débyä Bongo ei pidä muita parempana. "Hän ei ole vähääkään huolissaan kehityspolitiikkansa toteuttamisesta. Hän tahtoo vain täyttää omat ja klaaninsa jäsenten taskut."

Kapinaryhmien johtajat ovat Mahamat Nouri, Timane Erdimi ja Abdelwahid Aboud.

Bongon mukaan Nouri on toiminut ministerinä sekä Débyn – jolle hän on avioliiton kautta myös sukua – että tämän edeltäjän Hissène Habrén presidenttikaudella.

Erdimi puolestaan on Débyn veljenpoika ja toimi pitkään tämän oikeana kätenä politiikassa.

Demokratialla on mahdollisuus

Bongo uskoo, että demokratia on Tshadissa mahdollinen, mutta ei Débyn kaudella. Oppositiojohtaja viittaa vuoteen 1993, jolloin Habrén kukistamisen jälkeen järjestettiin "suvereeni kansalliskokous". Sen asettaman väliaikaisen hallituksen johtoon tuli Déby.

"Kokous kesti kolme kuukautta, ja me teimme loistavaa työtä. Mutta samalla, kun me vaadimme demokratiaa, Déby koetti suitsia sitä."

Bongon mukaan Déby huolestui siitä, miten kovasti keskustelu innosti tshadilaisia etelässä ja pohjoisessa.

"Jopa kameliensa selässä ratsastavat paimentolaiset liimautuivat radioihinsa. Puhuimme kolme kuukautta kestäneestä demokratian riemujuhlasta."

Bongo toivoo yhä, että tuolloiset suositukset pystytään jonakin päivänä toteuttamaan. Rauhanomaisiin keinoihin pitäytyneet tärkeimmät oppositiojohtajat ovat nyt kuitenkin kaikki pidätettyinä.

"Ongelmat eivät ole uskonnollisia"

Sudanin tavoin myös Tshadissa pohjoista asuttavat muslimit. Etelän asukkaat ovat kristittyjä ja luonnonuskontojen harjoittajia.

Bongon mukaan Pohjois-Tshadin johtajat ovat maan itsenäistymisestä asti halunneet vääntää poliittiset ongelmat etnisiksi ja uskonnollisiksi.

"Olen aina sanonut, ettei se ole todellinen ongelma, mutta pohjoisen johtajat menivät Sudaniin ja muihin arabimaihin vakuuttamaan ongelmien olevan uskonnollisia."

Bongon mukaan Sudanilla on vahva vaikutusvalta Tshadiin, ja "tilanne on entistä pahempi nyt, kun Sudanin Khartumissa pitää valtaa rasistinen hallitus."

Bongo muistuttaa, että heti, kun Sudanin hallitus teki rauhan maansa eteläosien mustien kapinallisten kanssa, se hyökkäsi Darfuriin, jossa asukkaat myös ovat mustia, vaikkakin muslimeja.

Itsenäisyys vaakalaudalla

Tshadin presidentti Déby auttoi Bongon mukaan lietsomaan Darfurin konfliktia.

Déby kuuluu rajan molemmin puolin elävään zagawa-kansaan, jota Khartumin hallitus on aina syrjinyt, Bongo kertoo.

"Ennen valtaan tuloaan Déby lupasi auttaa Darfurin zagawoja, jos hänestä tulee presidentti. Hän nostatti nuo ihmiset Khartumia vastaan."

Bongo näkee Ranskan roolin Tshadissa kielteisenä, koska maa antaa täyden tukensa Débylle, "joka tunnetaan yleisesti despoottina".

Bongo pelkää kotimaansa olevan matkalla kaaokseen. Hän ei pidä mahdottomana, että kapinalliset yrittävät uudelleen kukistaa Débyn. Lisäksi maan eteläosissa vallitseva syvä kurjuus on leviämässä myös pohjoiseen.

"Jos kurjistuminen jatkuu, Tshad voi lopulta menettää itsenäisyytensä ja vahvat naapurit – Kamerun, Nigeria, Libya ja Sudan – jakavat sen keskenään", Bongo maalailee.

Suomi osallistuu EU:n kriisinhallintaoperaatioon Tshadissa noin 60 hengen joukolla, josta viimeiset lähtevät matkaan 3. maaliskuuta.