Uutiset Ilmastonmuutos

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Maanviljelijä maissipellolla
Kenialainen viljelijä Veronicah Ngau osoittaa eroa kuusiviikkoisten maissien koossa. Vasemmanpuoleiset on kasvatettu vettä säästävällä menetelmällä. (Kuva: Ake Mamo / IPS)

Uudet teknologiat auttavat Afrikan maita torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin. Hyviä esimerkkejä on jo kosolti eri puolilta maanosaa, suomalainen Jukka Uosukainen kertoo.

Hänen johtamansa YK:n teknologiakeskus (Climate Technology Centre and Network) auttaa kehitysmaita löytämään parhaita teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Kenian Nairobissa hiljan pidetyssä alan kokouksessa Uosukainen vakuutti, että teknologia muuttaa jo ihmiskohtaloita Afrikassa.

Viljely säästää maata ja vettä

Hyödyllisiä käytäntöjä edustaa esimerkiksi maan ääriviivoja noudattava viljely, joka lisää maan imeytyskykyä ja vähentää maanmuokkauksesta aiheutuvaa vesikatoa ja eroosiota. Puolittain Saharassa sijaitsevassa Malissa Koutialan alueen vesihukkaa on vähennetty jopa puoleen.

”Sadot ovat parantuneet ankaran kuivuuden koettelemalla alueella, ihmisten tulot ovat kasvaneet ja elämä kohentunut”, Uosukainen kertoo.

Senegal on puolestaan aloittanut laajan kansallisen biokaasuohjelman, jossa paikalliset laitokset tuottavat energiaa uusiutuvista lähteistä, kuten jätteistä.

Mauritiuksen saarivaltiossa on ryhdytty menestyksekkäästi hyödyntämään lämminvesivaraajien hukkalämmön talteenottoa. Uosukaisen mukaan se on vähentänyt riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista, alentanut energiakustannuksia ja edistänyt talouskasvua.

Uusiutuva energia huimassa kasvussa

Marokossa kiritään aurinkoenergian hyödyntämisessä. Pian valmistuva Noor Ouarzazaten nelosvoimala nostaa kompleksin tehon 582 megawattiin ja palvelee miljoonan ihmisen tarpeita. Tavoitteena on tuottaa 42 prosenttia energiasta uusiutuvista lähteistä vuonna 2020.

Keniassa on otettu käyttöön 630 megawatin maalämpölaitos, joka palvelee puolta miljoonaa kotitaloutta ja 300 000:aa yritystä. Asiantuntijoiden mukaan maalla on edellytykset 10 000 megawatin maalämmöntuotantoon.

Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena arvioi, että uusiutuvan energian tuotanto voi kasvaa Afrikassa 290 prosenttia vuosina 2015–2030. Aasiaan povataan 161:n ja Latinalaiseen Amerikkaan 43 prosentin kasvua.

Keniassa toimiva Kansainvälinen peltometsäviljelyn tutkimuskeskus (World Agroforestry Center, Icraf) tukee puhtaan energian hankkeita kehittämällä puupohjaisen biomassan kestävää tuotantoa ja käyttöä, laitoksen pääjohtaja Tony Simons sanoo.

Ruokaa puista, vakuutus karjalle

Icraf tekee yhteistyötä Itä-Afrikassa muun muassa Ugandan, Etiopian, Ruandan ja Burundin kanssa Ruokaturvaa puista -hankkeessa. Kullekin alueelle valitaan sopivien puiden taimet ja kannustetaan nykyaikaisen teknologian käyttöä istutuksessa ja kasvatuksessa. Puut torjuvat aavikoitumista ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, Simons muistuttaa.

Ghanassa ja Namibiassa toteutetaan Afrikan vihreä viilennys -hanketta. Se suosii ilmastointi- ja jäähdytyslaitteita, jotka toimivat mahdollisimman vähällä sähköllä ja päästöillä.

Muun muassa Keniassa on otettu käyttöön vettä säästäviä menetelmiä, joiden ansiosta kastelu- ja talousvesi saadaan riittämään kuivalla ja puolikuivalla alueella. Se on helpottanut maaseudun asukkaiden jatkuvaa huolta veden ja laitumen riittävyydestä.

Kenian pohjoisosissa on otettu käyttöön karjavakuutus, joka hyödyntää satelliittikuvia kuivuuden ennustamisessa. Kuvien avulla arvioidaan, minkä verran ravintoa karja on menettänyt, ja vakuutus auttaa paimentolaisia hankkimaan rehua, joka pitää eläimet hengissä pahimman kuivuuden yli.

Ilmastonmuutos soveltava teknologiaympäristöilmastonmuutos Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Nainen pensasaidan takana takaapäin kuvattuna

Ilmastonmuutos ajaa siirtolaiseksi Keski-Amerikassa – Liikkeelle lähtee myös maaseudun väestöä ja alkuperäiskansoja

Kokonaiset perheet lähtevät yhä useammin siirtolaisiksi Keski-Amerikassa. Syynä on muun muassa viljelysmaan väheneminen. Raha ei ratkaise ongelmaa kokonaan, sanoo tutkija Elizabeth Kennedy.
Mies ja nainen tarkastelevat raakoja tomaatteja

Ratkaisuja vesipulaan: Chilen koulut keräävät sadevettä ja kierrättävät pesuvettä

Ovallen ja Rio Hurgadon kunnissa on kahdeksan vuoden aikana kierrätetty ainakin miljoona litraa niin sanottuja harmaita vesiä. Kierrätysvesi kastelee koulujen vihannes- ja hedelmäviljelmät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.