Uutiset

Afrikan tutkijahuiput karkaavat ulkomaille

Jotain on pahasti pielessä, kun Yhdysvalloissa työskentelee enemmän afrikkalaisia insinöörejä kuin koko Afrikassa, arvioi tiedettä ja tutkimusta Afrikassa edistävä Next Einstein Forum.
(Kuva: Mike Rastiello / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Jotain on pahasti pielessä, kun Yhdysvalloissa työskentelee enemmän afrikkalaisia insinöörejä kuin koko Afrikassa, arvioi tiedettä ja tutkimusta Afrikassa edistävä Next Einstein Forum (NEF).

Afrikka menettää NEFin mukaan lähes neljä miljardia euroa vuodessa, koska se joutuu palkkaamaan korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin väkeä muilta mantereilta.

Ongelmien taustalla ovat yhtäältä siirtomaa-aikojen perinteet ja toisaalta Afrikan maiden kitsaat investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen. Koska kotimaasta ei löydy resursseja, lupaavat afrikkalaiset tutkijat hakeutuvat vihreämmille niityille.

Afrikan kouluttamia tutkijoita myös houkutellaan ulkomaille, mikä kiihdyttää aivovuotoa, sanoo African Institute for Mathematical Sciencen (Aims) johtaja ja NEFin puheenjohtaja Theirry Zomahoun. Aims perusti NEFin yhdessä saksalaisen Robert Boschin säätiön kanssa vuonna 2013.

Lupaavaa tutkimusta

Afrikasta kuitenkin löytyy omia "einsteineja", jotka ovat kohentaneet ympäristöään merkittävillä innovaatioilla. Esimerkiksi egyptiläinen Sherien Elagroudy sai idean katsellessaan Kairon kaduilla paisuvia jätekasoja.

Hän suunnitteli jätteenpolttojärjestelmän, joka tuottaa energiaa sementtitehtaille. Tuloksena oli puhtaampi kaupunki ja vähemmän sähkökatkoja.

Nigerialainen lääketieteen tohtori Tolu Oni kyllästyi potilaisiin, jotka palasivat yhä uudelleen samojen vaivojen kanssa, ja ryhtyi etsimään ongelmien aiheuttajia ihmisten elinympäristöstä.

Oni johtaa nyt hanketta, jossa tutkitaan kaupunkilaisten terveyttä ja tasa-arvoa. Mukana ovat tiedeyhteisön ohella kansalaisjärjestöt ja julkishallinto.

Älymystö takaisin

Zomahoun kertoo, että NEF perustettiin houkuttelemaan yksityistä rahaa erityisesti matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen Afrikassa. Hän kannustaa Afrikan maita uudistamaan korkeakoulutustaan, jotta se pystyy tuottamaan kriittisiä ajattelijoita ja ongelmanratkaisijoita.

Nykyisin mikään Afrikan valtio ei käytä edes prosenttia kansantuotteestaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Etelä-Koreassa osuus on neljä prosenttia, Suomessa se laski viime vuonna 3,2 prosenttiin.

YK:n kulttuurijärjestö Unescon mukaan Afrikasta puuttuu 2,5 miljoonaa insinööriä ja tekniikan asiantuntijaa. Matemaattisten tieteiden tohtoreita koko maanosassa on alle 2 000.

Asiantuntijoiden mukaan Afrikka pystyisi ratkomaan kehitysongelmansa, jos se saisi takaisin ulkomaille lähteneen älymystönsä ja pystyisi tarjoamaan sen työlle riittävät resurssit.

Omien tarpeiden pohjalta

"Afrikalla riittää ongelmia ruokaturvasta ja vesipulasta terveydenhuoltoon ja ilmastonmuutokseen, mutta tiede voi tarjota niihin ratkaisuja, jos sijoitamme siihen", vakuuttaa jäteongelmiin perehtynyt Elagroudy.

Hänestä on väärin, että tutkimuksen painopisteet asetetaan Afrikan ulkopuolella ottamatta huomioon maanosan omia tarpeita. Ratkaisuksi hän esittää, että ulkomainen tutkimusraha on kytkettävä kotimaiseen rahoitukseen ja paikallisiin hankkeisiin.

NEF järjesti keväällä Senegalissa maailmankokouksen, johon osallistui 700 tutkijaa kaikkiaan 80 maasta. Järjestön sihteeristö päätettiin sijoittaa Ruandaan. Maan presidentti Paul Kagame muistutti, että on muutoksen aika, sillä Afrikka on jäänyt sivuun jo kolmesta teollisesta vallankumouksesta.

kehitystiede Afrikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija