Uutiset Demokratia

Afrikan pisimpään hallinnut johtaja lupaa armahtaa poliittiset vangit

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on hallinnut maata kovin ottein lähes 40 vuotta mutta on nyt luvannut armahtaa poliittiset vangit ”kansallisen vuoropuhelun” onnistumiseksi. Samanlaisia lupauksia on tehty ennenkin, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Päiväntasaajan Guinean presidentin  Teodoro Obiang Ngueman kuva rakennuksen seinässä Malabossa
Teodoro Obiang Nguema on hallinnut Päiväntasaajan Guineaa 39 vuotta. Kuva pääkaupunki Malabosta. (Kuva: Ben Sutherland / CC BY 2.0)

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on luvannut armahtaa hyvän tahdon eleenä maan poliittiset vangit. Armahdus koskee poliittisista rikoksista tuomittuja, niitä joiden vapaus on riistetty poliittisten oikeuksien harjoittamisen seurauksena sekä niitä, joita on estetty harjoittamasta poliittisia oikeuksiaan.

Tarkoituksena on näin helpottaa runsaan viikon kuluttua alkavaa kansallista vuoropuhelua, johon osallistuu hallituksen lisäksi muun muassa oppositiopuolueita, uskonnollisia ryhmiä sekä maasta pois muuttaneita. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters. Sen mukaan osa oppositiopuolueista oli vaatinut armahdusta.


Nguema on Afrikan pisimpään hallinnut presidentti, joka nousi valtaan vallankaappauksella vuonna 1979. Hän hallitsee maata kovin ottein. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet esimerkiksi mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä. Maalla on runsaasti öljyä ja kaasua, mutta niistä saadut tulot käytetään lähinnä presidenttiä ympäröivän eliitin hyväksi. Maa on Transparency Internationalin korruptiolistauksessa sijalla 171/180.

Maassa on aika ajoin yritetty vallankaappauksia, joista viimeisimmästä kerrottiin vuodenvaihteessa. Sen jälkeen hyökkäykset oppositiota ja toisinajattelijoita vastaan ovat lisääntyneet ja oppositiopuolue CI on kertonut kahden jäsenensä kuolleen kidututuksen seurauksena.

Ngueman aikana on silloin tällöin järjestetty kansallisia vuoropuheluita, joiden seurauksena esimerkiksi oppositiopuolueita on laillistettu. Samoin on tarkoitus tehdä nyt. Opposition vaatimuksesta myös kansainväliset tarkkailijat ovat tervetulleita.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tyytyväinen armahdusuutiseen mutta se muistuttaa, että samanlaisia lupauksia tehtiin myös vuoden 2014 vuoropuhelun alla. Silloin kaikkia poliittisia vankeja ei vapautettu. Maan on tehtävä vielä paljon sorron lopettamiseksi, se sanoo.

Vuosikymmenien ajan aktivistit, opposition jäsenet ja toisinajattelijat ovat joutuneet mielivaltaisesti pidätetyiksi ilman syytteitä tai yhteyttä perheeseen tai asianajajaan. Osaa on kidutettu. Viranomaisten on taattava välittömästi, ettei laittomia pidätyksiä enää tapahdu”, sanoo järjestön Länsi-Afrikan edustaja Marta Clomore tiedotteessa.

Demokratia politiikkademokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyys Päiväntasaajan Guinea Amnesty International

Lue myös

Tutkija Leonardo Custódio, Tampereen yliopisto

Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota

Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.
Käsiä pystyssä

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.