Uutiset Demokratia

Afrikan pisimpään hallinnut johtaja lupaa armahtaa poliittiset vangit

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on hallinnut maata kovin ottein lähes 40 vuotta mutta on nyt luvannut armahtaa poliittiset vangit ”kansallisen vuoropuhelun” onnistumiseksi. Samanlaisia lupauksia on tehty ennenkin, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Päiväntasaajan Guinean presidentin  Teodoro Obiang Ngueman kuva rakennuksen seinässä Malabossa
Teodoro Obiang Nguema on hallinnut Päiväntasaajan Guineaa 39 vuotta. Kuva pääkaupunki Malabosta. (Kuva: Ben Sutherland / CC BY 2.0)

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on luvannut armahtaa hyvän tahdon eleenä maan poliittiset vangit. Armahdus koskee poliittisista rikoksista tuomittuja, niitä joiden vapaus on riistetty poliittisten oikeuksien harjoittamisen seurauksena sekä niitä, joita on estetty harjoittamasta poliittisia oikeuksiaan.

Tarkoituksena on näin helpottaa runsaan viikon kuluttua alkavaa kansallista vuoropuhelua, johon osallistuu hallituksen lisäksi muun muassa oppositiopuolueita, uskonnollisia ryhmiä sekä maasta pois muuttaneita. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters. Sen mukaan osa oppositiopuolueista oli vaatinut armahdusta.


Nguema on Afrikan pisimpään hallinnut presidentti, joka nousi valtaan vallankaappauksella vuonna 1979. Hän hallitsee maata kovin ottein. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet esimerkiksi mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä. Maalla on runsaasti öljyä ja kaasua, mutta niistä saadut tulot käytetään lähinnä presidenttiä ympäröivän eliitin hyväksi. Maa on Transparency Internationalin korruptiolistauksessa sijalla 171/180.

Maassa on aika ajoin yritetty vallankaappauksia, joista viimeisimmästä kerrottiin vuodenvaihteessa. Sen jälkeen hyökkäykset oppositiota ja toisinajattelijoita vastaan ovat lisääntyneet ja oppositiopuolue CI on kertonut kahden jäsenensä kuolleen kidututuksen seurauksena.

Ngueman aikana on silloin tällöin järjestetty kansallisia vuoropuheluita, joiden seurauksena esimerkiksi oppositiopuolueita on laillistettu. Samoin on tarkoitus tehdä nyt. Opposition vaatimuksesta myös kansainväliset tarkkailijat ovat tervetulleita.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tyytyväinen armahdusuutiseen mutta se muistuttaa, että samanlaisia lupauksia tehtiin myös vuoden 2014 vuoropuhelun alla. Silloin kaikkia poliittisia vankeja ei vapautettu. Maan on tehtävä vielä paljon sorron lopettamiseksi, se sanoo.

Vuosikymmenien ajan aktivistit, opposition jäsenet ja toisinajattelijat ovat joutuneet mielivaltaisesti pidätetyiksi ilman syytteitä tai yhteyttä perheeseen tai asianajajaan. Osaa on kidutettu. Viranomaisten on taattava välittömästi, ettei laittomia pidätyksiä enää tapahdu”, sanoo järjestön Länsi-Afrikan edustaja Marta Clomore tiedotteessa.

Demokratia politiikkademokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyys Päiväntasaajan Guinea Amnesty International

Lue myös

Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.
Mielenosoittaja ja Justice & Democracy for Nicaragua -kyltti

Järjestöt vetoavat: Suomen otettava kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 162 ihmistä. Suomalaisjärjestöt vaativat ulkoministeriötä osoittamaan, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen toteutuu myös käytännössä.
Kasvonsa peittäneitä mielenosoittajia

Nicaraguan presidentti sinnittelee vallassa – tukena enää heikkenevä poliisi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut joukoittain ihmisiä. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta, sanoo tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.