Uutiset Demokratia

Afrikan pisimpään hallinnut johtaja lupaa armahtaa poliittiset vangit

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on hallinnut maata kovin ottein lähes 40 vuotta mutta on nyt luvannut armahtaa poliittiset vangit ”kansallisen vuoropuhelun” onnistumiseksi. Samanlaisia lupauksia on tehty ennenkin, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Päiväntasaajan Guinean presidentin  Teodoro Obiang Ngueman kuva rakennuksen seinässä Malabossa
Teodoro Obiang Nguema on hallinnut Päiväntasaajan Guineaa 39 vuotta. Kuva pääkaupunki Malabosta. (Kuva: Ben Sutherland / CC BY 2.0)

Päiväntasaajan Guinean presidentti Teodoro Obiang Nguema on luvannut armahtaa hyvän tahdon eleenä maan poliittiset vangit. Armahdus koskee poliittisista rikoksista tuomittuja, niitä joiden vapaus on riistetty poliittisten oikeuksien harjoittamisen seurauksena sekä niitä, joita on estetty harjoittamasta poliittisia oikeuksiaan.

Tarkoituksena on näin helpottaa runsaan viikon kuluttua alkavaa kansallista vuoropuhelua, johon osallistuu hallituksen lisäksi muun muassa oppositiopuolueita, uskonnollisia ryhmiä sekä maasta pois muuttaneita. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters. Sen mukaan osa oppositiopuolueista oli vaatinut armahdusta.


Nguema on Afrikan pisimpään hallinnut presidentti, joka nousi valtaan vallankaappauksella vuonna 1979. Hän hallitsee maata kovin ottein. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet esimerkiksi mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä. Maalla on runsaasti öljyä ja kaasua, mutta niistä saadut tulot käytetään lähinnä presidenttiä ympäröivän eliitin hyväksi. Maa on Transparency Internationalin korruptiolistauksessa sijalla 171/180.

Maassa on aika ajoin yritetty vallankaappauksia, joista viimeisimmästä kerrottiin vuodenvaihteessa. Sen jälkeen hyökkäykset oppositiota ja toisinajattelijoita vastaan ovat lisääntyneet ja oppositiopuolue CI on kertonut kahden jäsenensä kuolleen kidututuksen seurauksena.

Ngueman aikana on silloin tällöin järjestetty kansallisia vuoropuheluita, joiden seurauksena esimerkiksi oppositiopuolueita on laillistettu. Samoin on tarkoitus tehdä nyt. Opposition vaatimuksesta myös kansainväliset tarkkailijat ovat tervetulleita.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tyytyväinen armahdusuutiseen mutta se muistuttaa, että samanlaisia lupauksia tehtiin myös vuoden 2014 vuoropuhelun alla. Silloin kaikkia poliittisia vankeja ei vapautettu. Maan on tehtävä vielä paljon sorron lopettamiseksi, se sanoo.

Vuosikymmenien ajan aktivistit, opposition jäsenet ja toisinajattelijat ovat joutuneet mielivaltaisesti pidätetyiksi ilman syytteitä tai yhteyttä perheeseen tai asianajajaan. Osaa on kidutettu. Viranomaisten on taattava välittömästi, ettei laittomia pidätyksiä enää tapahdu”, sanoo järjestön Länsi-Afrikan edustaja Marta Clomore tiedotteessa.

Demokratia politiikkademokratiahallintokorruptio & läpinäkyvyys Päiväntasaajan Guinea Amnesty International

Lue myös

Nainen pudottaa äänestyslipukkeen laatikkoon

Afrikkalaiset saavat vähemmän demokratiaa kuin haluaisivat, selviää kyselystä – Maanosan asukkaiden mielipiteet kiinnostavat nyt Eurooppaakin

Afrobarometri-mielipidemittaus paljastaa, mitä afrikkalaiset ajattelevat. Se kiinnostaa nyt myös maanosan ulkopuolella, sillä on tullut globaalin kilpailun näyttämö, sanoo ulkoministeriön Afrikka-politiikan asiantuntija Martti Eirola.
Kukkia Algerian lipun muodossa

Onnistuuko Algeria toisen tasavallan perustamisessa?

Tiedotusvälineissä on esitetty arvioita ”arabikevään” saapumisesta Algeriaan, mutta todennäköisesti Ranskan keltaliiveillä on ollut enemmän tekemistä algerialaisten aktivoitumisen kanssa. Protestit kertovat kansalaisten halusta syvällisiin muutoksiin, kirjoittaa Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.