Uutiset Afganistanin konflikti

Afganistanin konfliktissa kuoli viime vuonna eniten siviilejä sen jälkeen, kun YK aloitti tilastoinnin

Afganistanissa tapettiin viime vuonna yli 3 800 siviiliä. Syynä on itsemurhaiskujen sekä muun muassa ilmaoperaatioiden kasvu. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on aiemmin vaatinut, ettei Afganistaniin enää palautettaisi turvapaikanhakijoita.
Afganistanin lippu
Afghanistanin konflikti vaati vuonna 2018 yli 3 800 ihmisen hengen. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Afganistanin konfliktin seurauksena kuoli viime vuonna eniten siviilejä kymmeneen vuoteen. Siviiliuhreja oli yhteensä 3 804, mikä on eniten koko sinä aikana, kun YK:n Unama-operaatio on kerännyt tilastoja.

Se kuvailee tilannetta ”syvästi häiritseväksi” ja täysin mahdottomaksi hyväksyä.

”Paras tapa lopettaa siviilien tappaminen ja silpominen on lopettaa taistelut. Siksi nyt tarvitaan kaikkien ponnisteluita rauhan saavuttamiseksi. Vaadin kaikkia osapuolia käyttämään kaikki mahdollisuudet, jotta näin tapahtuisi”, sanoo YK:n Afganistanin erityisedustaja Tadamichi Yamamoto tiedotteessa.

Siviiliuhrien määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kuolleista 927 oli lapsia. Lisäksi yhteensä 7 189 ihmistä loukkaantui.

YK:n tilastojen mukaan lähes kaksi kolmasosaa siviiliuhreista oli aseellisten oppositioryhmien, kuten talebanien ja Isisin, aiheuttamia. Hallituksen puolella taistelevat joukot aiheuttivat lähes neljänneksen uhreista.

Kasvua selittää oppositio itsemurhaiskujen kasvu sekä hallitusta tukevien joukkojen ilma- ja etsintäoperaatioiden kasvu.

Afganistanissa tapahtui viime vuonna useita itsemurhaiskuja muun muassa syksyllä pidettyjen vaalien aikana. Samaan aikaan Yhdysvaltain tukemat afganistanilaisjoukot ovat lisänneet ilmaiskuja ja ratsioita. Viime aikoina rauhanneuvotteluissa on kuitenkin edetty, ja talebanien edustajan on määrä matkusta tällä viikolla Qatariin neuvottelemaan Yhdysvaltain edustajien kanssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Afganistanin konfliktissa on kuollut yli 32 000 siviiliä ja loukkaantunut noin 60 000. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaati viime vuonna Euroopan maita ja muita maita lopettamaan ihmisten käännyttämisen Afganistaniin.  Myös Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita Afganistaniin lukuun ottamatta vaarallisimpia alueita.

Afganistanin konflikti sota ja rauhaaseet & armeijakonfliktiterrorismiturvallisuus Afganistan

Lue myös

Afganistanin lippu

Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii, että EU-maat lopettavat turvapaikanhakijalasten palauttamisen Afganistaniin. Lähes kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoi, että he eivät tunteneet oloaan turvalliseksi palautusprosessin aikana.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.