Uutiset Afganistanin konflikti

Afganistanin avunantajat ovat kinkkisen ongelman edessä – Maa ei pärjää ilman apua, mutta Talebania ei voida tukea

Avunantajat pohtivat parhaillaan kuumeisesti, miten tukea Afganistanin kehitystä tulevaisuudessa, sillä kehitysyhteistyöhankkeet on jouduttu Talibanin valtaantulon vuoksi keskeyttämään. Ilman apua maa ei pärjää. ”Ei siellä pystytä pyörittämään peruspalveluita. Se tarkoittaa enemmän köyhyyttä”, sanoo ulkoministeriön asiantuntija Merja Mäkelä.
Lapsia pelaamassa jalkapalloa moskeijan edustalla.
Afganistan on raskaasti riippuvainen kehitysavusta, mutta Taliban-hallinnon alla länsimaisten avunantajien on lähes mahdotonta tukea maan hallintoa suoraan. (Kuva: Lonni Friedman / CC BY-NC 2.0)

Viime vuoden marraskuussa Genevessä järjestettiin virtuaalinen konferenssi, johon osallistui kymmenien avustusjärjestöjen ja avunantajamaiden edustajia. Siellä luvattiin Afganistanille mittava avustuspaketti: yli 13 miljardia dollaria seuraavien neljän vuoden aikana.

Avustussopimus ja sen yhteydessä julkaistu poliittinen julistus asettivat tiukkoja vaatimuksia: edustuksellinen rauhanprosessi, korruption vastainen työ, demokratian ja ihmisoikeuksien, etenkin naisten oikeuksien, suojelu.

Taliban ei konferenssiin osallistunut.

Nyt avustusmiljardien kohtalo on vähintäänkin epävarma, sillä Talibanin noustua valtaan vajaat kaksi viikkoa sitten käytännössä kaikki länsimaiset avunantajat ovat jäädyttäneet tukensa Afganistanille ja pohtivat parhaillaan, miten maata voidaan tukea jatkossa – vai voidaanko mitenkään.

”Pidämme säännöllisesti muiden avunantajien kanssa kokouksia, joissa pohdimme, mitä tehdään.  Se on myös terapeuttista, koska tämä on ollut kauhea kokemus kaikille”, kertoo ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston erityisasiantuntija Merja Mäkelä.

Afganistan on noussut viime vuonna Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpien kumppanimaiden joukkoon, ja tänäkin vuonna maalle on ollut tarkoitus ohjata 30 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja. Viime viikolla Suomi ilmoitti kuitenkin keskeyttävänsä kehitysyhteistyön toistaiseksi.

Suomen lahjoittamat varat on kanavoitu Afganistanille muun muassa Maailmanpankin jälleenrakennusrahaston ja YK-järjestöjen kautta. Niillä on esimerkiksi kehitetty maataloussektoria, maksettu opettajien palkkoja ja parannettu vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä.

Suomen tukemassa yhteisökehityshankkeessa on perustettu tuhansiin kyliin demokraattisia yhteisökehitysneuvostoja, joissa on ollut myös naisjäseniä.

Osa rahoista on mennyt Maailmanpankin kautta Afganistanin hallitukselle, mutta ne eivät ole vaarassa joutua Talebanin käsiin, sillä ne ovat kansainvälisillä tileillä, joilla ne on jäädytetty, Mäkelä kertoo.

Valtion toiminta jumittuu

Lopullisia päätöksiä Afganistanin kehitysyhteistyön tulevaisuudesta ei ole tehty, mutta on selvää, että se ei voi enää olla samanlaista kuin ennen.

”Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön periaatteita ovat tyttöjen ja naisten oikeudet, ihmisoikeudet, hyvä hallinto ja demokratia. Taleban-vetoisen hallituksen kautta tulee varmasti olemaan aika mahdotonta laittaa maahan rahaa”, ulkoministeriön Mäkelä arvioi.

Hänen mukaansa voisi olla mahdollista, että YK-järjestöt, kuten Unicef, tai kansalaisjärjestöt, voisivat jatkaa kehitysyhteistyötä maassa, sillä ne ovat aiemminkin onnistuneet neuvottelemaan sopimuksia Talibanin kanssa.

Ilman kehitysyhteistyövaroja valtiota on joka tapauksessa vaikea pyörittää. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70–80 prosenttia valtion budjetista on tullut kansainvälisiltä avunantajilta.

Miten maan käy, jos se ei saa avunantajayhteisön marraskuussa lupaamia rahoja?

”Huonosti käy. Avustusrahat ovat olleet ihan minimimäärä. Ei siellä pystytä pyörittämään peruspalveluita. Se tarkoittaa enemmän köyhyyttä”, Mäkelä sanoo.

Taliban saattaa tietysti hyödyntää muita tulovirtoja, kuten huumekaupan verottamista, mutta se tuskin tulee riittämään.

Afganistanille toki myönnetään edelleen humanitaarista apua, jota Suomikin on ilmoittanut lisäävänsä. Sillä tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa välitöntä apua.

”Humanitaarinen apu paikkaa kehitysapua, mutta toisaalta jos kehitysyhteistyötä ei tehdä, humanitaarista apua tarvitaan enemmän ja enemmän”, Mäkelä muistuttaa.

Mitä tapahtuu, kun ulkomaalaiset lähtevät?

Käytännössä kehitysyhteistyön jatkuminen on tällä hetkellä yhä mahdollista, sillä YK:n tasa-arvojärjestöä UN Womenia lukuun ottamatta Suomi oli jo ehtinyt tehdä kaikki tämän vuoden maksatuksensa Afganistanille ennen Talibanin valtaannousua.

Siksi esimerkiksi järjestöt voivat vielä jatkaa kehitysyhteistyötään, mikäli ne pystyvät noudattamaan ehtoja ja neuvottelemaan Talibanin kanssa luvan jatkaa toimintaansa.

Esimerkiksi suomalaiset Väestöliitto ja Fida ovat onnistuneet jatkamaan toimintaansa osittain.

Väestöliitto tekee yhteistyötä ilmaisklinikoita ylläpitävän järjestön kanssa. Klinikat tarjoavat etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.

Ennen viime aikojen tapahtumia hankkeessa muun muassa koulutettiin klinikoiden paikallisia työntekijöitä vammaisten ihmisten oikeuksien huomioimisesta ja vaikutettiin paikallispolitiikkaan seksuaaliterveyspalveluiden parantamiseksi. Hanke on sisältänyt myös viranomaiskoulutusta ja mediayhteistyötä. Paikallisissa moskeijoissa on järjestetty naisille seksuaalikasvatusta.

Tällä hetkellä kaikki laajempi vaikuttamis- ja kouluttamistyö on jäissä ja vain klinikat ovat auki, kertoo Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen.

Klinikoiden työntekijät ovat paikallisia eivätkä kaikki heistä uskalla tulla töihin.

”Meillä on joka aamu kriisikokous. Työntekijät eivät pysty sanomaan olevansa turvassa, vaan he käyttävät sanaa unharmed, vahingoittumaton. Tilanne on varsinkin Kabulissa äärettömän kesken ja todella sekava. On hirveä pelko siitä, mitä tapahtuu, kun kaikki ulkomaalaiset ovat lähteneet ja kamerat ovat poissa”, Korhonen kertoo.

Pientä toivoa työn jatkumisesta on, sillä terveyspalvelut eivät ole olleet ensimmäinen asia, joihin Taliban on puuttunut.

Saman on huomannut Fidan Lähi-idän ja Keski-Aasian ohjelmapäällikkö Sirkku Lepojärvi.

Fida on tukenut Afganistanissa hammasterveyshanketta, jossa koulutetaan hammaslääkäreitä, annetaan hammasvalistusta koululaisille ja perustetaan kaksi hammasklinikkaa maaseudulle. Sen on tarkoitus tavoittaa vuosina 2018–2021 suoraan noin 70 000 ihmistä.

”Toinen klinikka on perustamisvaiheessa, ja se on alueella, joka oli Talibanin hallussa jo ennen viime aikojen tilanteen kärjistymistä. Siellä on saatu jo aiemmin lupa toimia. Olemme varovaisen toiveikkaita, että työtä voisi jatkaa, vaikka kysymyksiäkin on, etenkin naisten tilanteesta”, Lepojärvi kertoo.

Viime viikolla Taliban ilmoitti myös, että naisten terveyden parissa työskentelevien pitäisi käydä töissä, ja siksi myös Fidan tukema toinen klinikka on saatu toimimaan puolikkaalla kapasiteetilla. Muuten työ on jäissä.

Afganistania ei saa unohtaa

Vaikka nykymuotoinen kehitysyhteistyö Afganistanissa on todennäköisesti tullut tiensä päähän, sen tulokset eivät Talibanin valtaantulon myötä ole haihtuneet savuna ilmaan.

Kehitysyhteistyövaroilla maahan on rakennettu infrastruktuuria, kuten teitä, terveysasemia ja kouluja. Myös maataloussektoria on kehitetty. Etenkin naisten koulutustaso ja lukutaito on parantunut.

Samalla koko väestö on voimaantunut.

”Nuorella sukupolvella, joka ei ole elänyt Talibanin alla, on ihan erilainen perspektiivi asioihin. He ovat maailmaan yhteydessä, ja on paljon aktivistinuoria, jotka yrittävät toimia. Asennemuutos, joka maassa on tapahtunut, on ollut valtava”, Mäkelä sanoo.

Afganistan ei enää voi palata 20 vuoden takaiseen aikaan, sillä esimerkiksi omista oikeuksistaan tietoisia naisia ja tyttöjä on nyt paljon enemmän kuin aiemmin, myös Väestöliiton Elina Korhonen muistuttaa.

Hän toivoo, että paikallista kansalaisyhteiskuntaa tuetaan niin paljon kuin voidaan eikä Afganistania unohdeta.

”Heidän tarpeitaan pitää kuunnella herkällä korvalla, sillä he tietävät itse oman tilanteensa parhaiten. Siellä on paljon mielettömän rohkeita ihmisiä, jotka tekevät töitä naisten ja tyttöjen oikeuksien eteen. Ei saa unohtaa, että he ovat paikan päällä.”

Afganistanin konflikti avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Afganistan Väestöliitto

Lue myös

Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”