Afganistan kaipaa sodan sijasta työtä ja kehitystä

Yhdysvallat vakuuttaa, että avun ja jälleenrakennuksen lisääminen Afganistanissa on olennainen osa presidentti Barack Obaman uutta strategiaa. Merkit kehityksestä ja työpaikoista ovat kuitenkin vielä vähissä.

Vuoden 2005 virallisen tilaston mukaan 28 miljoonan asukkaan Afganistanin työttömyysaste on 40 prosenttia, mutta todellisen luvun uskotaan olevan paljon korkeampi.

"Kansainvälisen yhteisön pitäisi perustaa tänne ammatillisia ja teknisiä oppilaitoksia", Afganistanin työministeriön varapuheenjohtaja Ahmad Ghaus esittää.

Yhdysvaltoja patistetaan myös Afganistanin pääelinkeinon eli maatalouden kehittämiseen.

Afganistaniin vuoden 2001 jälkeen investointeina tulleista 480 miljoonasta eurosta vain kolme prosenttia on osoitettu maatalouteen, Sayed Mubin Shah Afganistanin investointitukivirastosta kertoo.

Yhdysvallat on luvannut edistää maaseudun kehitystä ja unikonviljelyn korvaamista muilla hyötykasveilla. Tehottomuus ja korruptio ovat kuitenkin vesittäneet hankkeita.

Amerikkalaisyritykset hyötyvät

USA on vuodesta 2002 lähtien luvannut Afganistanille 7,7 miljardia euroa kehitysapua, mutta vain puolet siitä on maksettu. Summa on kaksi prosenttia kaikesta maahan virranneesta amerikkalaisrahasta, loppu on uponnut sotaponnistuksiin, Washingtonissa toimiva Center for American Progress laskee.

Valtaosa Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin hankkeista annetaan amerikkalaisyrityksille.

"Alihankinnat menevät yleensä amerikkalaisille, ja afganistanilaiset yritykset saavat vain murusia. Työn valvonta on usein heikkoa tai olematonta", eräs nimettömänä pysyvä YK:n edustaja sanoo.

Ilman kehitystä ja työpaikkoja tyytymättömyys hallitusta ja ulkomaalaisia kohtaan vain kasvaa, Kabulissa arvioidaan.

"Haluamme samaa kuin kaikki muutkin ihmiset maailmassa: työtä ja turvallisuutta. Sotiminen loppuu, jos saamme ne", vakuuttaa taleban-taistelija Fazlullah.

Pakistan ongelmien taustalla

Washingtonissa on alettu ajatella, ettei Afganistanin ongelmia voida ratkaista ilman Pakistanin tilanteen selvittämistä. Obaman hallinnon mukaan talebanit ja muut kapinalliset koulutetaan ja varustetaan Pakistanissa.

"Yhdysvaltain edellisellä hallituksella ei ollut hajuakaan ongelmien alkulähteestä, mutta uusi johto tunnustaa, että se on rajan takana", Abdul Ghafor Liwal Afganistanin tutkimuslaitoksesta kiittää.

Jotkut ihmettelevät, miksi USA kuitenkin jatkaa Pakistanin hallituksen tukemista. Se saa yli miljardi euroa vuodessa islamistien kurissa pitämiseen, mutta Afganistanissa epäillään, että osa rahoista valuu kapinallisille.

Afganistanin tiedeakatemian tutkija Habibullah Rafeh katsoo, että Pakistanin hallitus hyötyy omien heimoalueidensa ja Afganistanin levottomuuksista, koska ne takaavat Yhdysvaltain tuen jatkumisen.

Obaman hallitus sanoo varustavansa afganistanilaisia suojelemaan itseään. Wardakin maakunnassa on perustettu paikallinen kaarti, jonka tehtävänä on suojella kouluja, valtateitä ja muita yleisiä kohteita.

Etnisyys on kuitenkin aiheuttanut ongelmia. Esimerkiksi Jairezin alueen kaartilaisten valtaosa on hazara-heimoa, vaikka asukkaat ovat enimmäkseen pataaneja. Se lisää yhteenottojen vaaraa.

Kaartilaiset ovat lisäksi suojanneet amerikkalaisten kolonnia, minkä ei pitänyt kuulua niiden tehtäviin, ja muutama afgaani on kuollut näissä operaatioissa.

Arvostelijat muistuttavat, että Nato yritti luoda paikallisia poliisivoimia jo vuonna 2006, mutta luovutti, koska värvättyjä katosi aseineen ja toiset sekaantuivat huumekauppaan.

Amerikkalaisjoukkojen läsnäolo huolestuttaa Wardakin asukkaita. Vanhan kaavan toistamisen pelätään vahvistavan kapinallisia.

"Me emme tarvitse 30 000 hengen lisäjoukkoja. Lähettäkää meille 30 000 opettajaa tai insinööriä", naiskansanedustaja Shukria Barakzai vetoaa.