Uutiset Intian naisten asema

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.
Chennain seksityöläiset ilmaisevat tyytyväisyyttään uuteen aborttilakiin, joka ainakin periaatteessa helpottaa abortin saamista ja vähentää syrjintää. Intian koronasulku astui voimaan pian lain säätämisen ja tämän kuvan ottamisen jälkeen. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Intian Maharashtran osavaltiossa elävä Arti Zodpe kuuluu kansanomaista tanssidraamaa esittävään Tamasha-teatteriin. Esitysten jälkeen jotkut laulajista ja tanssijoista tarjoavat seksipalveluita yleisölle.

Tamashan naiset tietävät, millainen on syrjityn ja leimatun naisen osa vanhoillisessa yhteiskunnassa.

”Me elämme kaupungin ulkopuolella, sillä kaupunkilaisia häiritsevät nilkkakorujemme kellojen kilinä ja musiikki. Kun joku meistä menee kaupunkiin terveysasemalle, henkilökunta sanoo hänen tulleen levittämään saastaansa sinne. Jos teettää abortin, joutuu jälkeenpäin pesemään lattian”, Zodpe kertoo.

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta maassa tehdään silti miljoonittain laittomia abortteja. Lancet-lehden globaalin terveysraportin mukaan vuonna 2015 Intiassa tehtiin 15,6 miljoonaa aborttia ja niistä 78 prosenttia muualla kuin klinikoilla tai sairaaloissa.

Pahinta on henkilökunnan asenne

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Intian äitiyskuolemista 9–20 prosenttia johtuu vaarallisista aborteista.

Kansalaisjärjestö Mahila Sarvangeen Urkarsh Mandalin (Masum) ja Aasian turvallisen abortin liittouman Asapin tuoreempi tutkimus paljastaa, että 80 prosenttia intialaisista naisista ei ollut tietoisia aborttilaista.

Harhakäsityksiä sen sijaan oli runsaasti: raskauden keskeyttäminen lääkkeillä on laitonta, abortti on laillinen vain 12:nteen raskausviikkoon asti, aborttia ei saa ensimmäiseen raskauteen, abortti johtaa hedelmättömyyteen, nainen tarvitsee aviomiehen allekirjoituksen abortin saadakseen ja niin edelleen.

Maaliskuussa julkaistua tutkimusta varten haastateltiin 200:aa elämänsä jossain vaiheessa abortin teettänyttä naista. Joillakin oli takanaan jopa kuusi keskeytystä, mutta yksikään ei ollut kertonut niistä perheelleen tai ystävilleen. Vaikenemisen syynä oli sosiaalisen leiman pelko.

Masumin projektikoordinaattori Hemlata Pisal kertoo, että julkisen terveydenhuollon aborttipalveluissa oli tutkimuksen mukaan runsaasti parantamisen varaa. Aborttipillereitä oli saatavilla harvoin ja mielivaltaisilla annostuksilla. Monissa terveyskeskuksissa kautta Intian oli vielä käytössä vanhanaikainen kaavintamenetelmä, eikä toimenpiteissä noudatettu vakiokäytäntöjä.

Pahinta oli henkilökunnan leimaava ja vihamielinen asenne.

”Haastattelemamme naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, Pisal sanoo. Tamashan naiset eivät ole ainoita, joita vaaditaan abortin jälkeen siivoamaan toimenpidehuone.

Lakiuudistus koronasulun alla

Maaliskuun 17. päivänä, viikkoa ennen koronasulkua, Intian parlamentti uudisti aborttilakia. Terveysministeri Harsh Vardhan kutsui uutta lakia erittäin edistykselliseksi. Terveysasiantuntijat ovat samaa mieltä.

Esimerkiksi abortin takaraja nousi 20 raskausviikosta 24:ään, joskin vain raiskattujen, insestin uhrien, vammaisten tai alaikäisten kaltaisille naisten erityisryhmille. Myös 24. raskausviikon aikana havaittu sikiön epänormaalius oikeuttaa aborttiin.

”Abortti on perusterveydenhoitoa. Turvallinen ja laillinen raskaudenkeskeytys pelastaa naisia päivittäin. Valitettavasti abortin leimaavuutta on käytetty, jotta ihmiset eivät puhuisi asiasta ja jotta miehet säilyttäisivät vallan naisen ruumiiseen”, naisten oikeuksia puolustavan Women Deliver -kansalaisjärjestön johtaja Katja Iversen huomauttaa.

Hänen mukaansa vaikeneminen johtaa poliittisiin taka-askeliin ja vaarallisiin harhakäsityksiin.

Köyhät kärsivät tästäkin eniten, ja nyt lisätaakaksi on vielä tullut koronapandemia. Intian sairaalat ja klinikat ovat sulkeneet koronavirukseen liittymättömät ilmaiset palvelunsa.

Arti Zodpen kotiseutu Sangli on koronakeskuksia. Hän ja kaltaisensa joutumaan kamppailemaan selvitäkseen tilanteessa, jossa he eivät voi työskennellä ja ansaita elantoaan. Valtiolta ei ole odotettavissa apua, ja nyt ei edes pääse lääkäriin.

Intian naisten asema gendersukupuolten tasa-arvolakiterveys Intia Suomen IPS

Lue myös

Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan