Uutiset Ympäristöpolitiikka

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.
Ilmasta kuvattu aavikko
Aavikkoa itäisessä Ghanassa. Aluetta on alettu ennallistaa vuonna 2015. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- Metsäpalot, kuivuus ja muut maan huonontumisen muodot maksavat maailmantaloudelle jopa 13,5 biljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi ne syventävät ilmastokriisiä.

Maan huonontuminen höylää maailmantaloudesta 10–17 prosenttia, YK:n aavikoitumisen vastaisen kokouksen (UNCCD) pääsihteeri Ibrahim Thiaw totesi UNCCD:n osallistujamaiden kokouksessa New Delhissä syyskuun puolivälissä.

Kuivuus ja aavikoituminen vaivaavat 70:tä maata, ja hiekka- ja pölymyrskyt lisääntyvät ympäri maailman. Samalla lisääntyvät astma, keuhkotulehdukset ja muut terveyshaitat. Kuivuus kehittyy hitaasti mutta tappaa enemmän kuin muut luonnononnettomuudet.

Kuivuuskaudet ovat muuttumassa kovemmiksi. Vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljardia ihmistä on kärsinyt vakavaa veden riittämättömyyttä, ja kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä elää oloissa, joissa veden saatavuus on uhan alla. Vuoteen 2045 mennessä kuivuus on saattanut häätää kotiseudultaan jopa 135 miljoonaa ihmistä.

Käännekohta New Delhissä?

”Hyvä uutinen on, että itse asiassa meillä jo on tarvittava tieto ja teknologia rajoittaa maan huonontumista ja kerta kaikkiaan hoitaa tämä ongelma päiväjärjestyksestä”, Thiaw sanoi videohaastattelussa.

Asian tärkeys lienee ymmärretty sikäli kuin New Delhin kokouksen osanottajamäärästä voi jotain päätellä: sata ministeriä ja 4 000 muuta edustajaa.

”Ennätysmäinen päättäjien läsnäolo Intian pääkaupungissa voi merkitä tärkeää käännekohtaa siinä, miten hoidamme meillä vielä jäljellä olevia maa- ja vesiresursseja”, Thiaw sanoi.

Ympäristöpolitiikka YKympäristöbiodiversiteettiluonnonkatastrofit Intia Suomen IPS

Lue myös

Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat