Uutiset Ilmastonmuutos

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

Liki kolmannes maapallon asukkaista – yli 2,6 miljardia ihmistä – saa elantonsa maataloudesta. Puolet pelloista on kuitenkin menettänyt hedelmällisyyttään, ja 12 miljoonaa hehtaaria muuttuu joka vuosi aavikoksi.

YK on päättänyt pysäyttää tuhoisan kehityksen vuoteen 2030 mennessä, mutta sen aiheuttamat laajat muuttoliikkeet ovat jo alkaneet.

Aavikoitumisen taustalla on monesti ihmisen toiminta. Kestämättömät viljelytavat - metsien kaskeaminen, virheelliset keinokastelumenetelmät, eroosio ja liikalaiduntaminen - tekevät tuhojaan ilmastonmuutoksen ohella

YK:n mukaan kuivuus ja aavikoituminen koettelevat jo puoltatoista miljardia ihmistä ja tällä menolla Afrikka menettää kaksi kolmasosaa viljelymaistaan vuoteen 2030 tultaessa.

Vuosina 2010–2015 siirtolaisten määrä maailmassa on noussut 222 miljoonasta 244 miljoonaan. Taustalla vaikuttavat YK:n mukaan ympäristön heikkeneminen, poliittinen epävakaus, ruokapula ja köyhyys.

Työ vähentää muuttohaluja

”Siirtolaisuus heijastaa kasvavaa toivottomuutta. Tuottava maa on kuitenkin ajaton vaurauden lähde. Nyt pitää aloittaa kampanja, joka kannustaa sijoittamaan maatalousmaahan ja vapauttamaan sen valtavat mahdollisuudet tarjota työtä”, YK:n aavikoitumisen vastaisen järjestön (UNCCD) pääsihteeri Monique Barbut vetoaa.

Aavikoitumisen ja maan heikkenemisen taloudelliset vaikutukset arvioidaan 440 miljardiksi euroksi vuodessa. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty, UNCCD vakuuttaa. Kestävällä maankäytöllä voidaan sen mukaan ansaita 1 260 miljardia euroa vuodessa.

Barbutin mukaan aavikoitumisesta tai kuivuudesta kärsii 169 maata. Niistä yli 100 on asettanut omat tavoitteet maan heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 15 painottaa ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä aavikoitumisen ja maan köyhtymisen torjuntaa.

”Sijoittaminen maahan luo työtä ja parantaa kotitalouksien ja yhteisöjen elinmahdollisuuksia, mikä puolestaan vahvistaa kansallista turvallisuutta ja kestävää kehitystä”, Barbut visioi. Ruuan kysynnän arvioidaan kasvavan maailmassa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vanhat ja uudet konstit

Länsiafrikkalainen Burkina Faso on näyttänyt 1980-luvulta lähtien mallia heikentyneen maan kunnostamisessa, jossa on käytetty sekä perinteisiä että uusia menetelmiä.

Burkinafasolainen viljelijä Yacouba Sawadogo on palkittu zai-nimellä tunnetun vanhan menetelmän onnistuneesta soveltamisesta. Hän kaivaa kovettuneeseen maahan kuoppia, täyttää ne kompostilla ja kylvää puiden siemenet niihin. Sadekaudella kuoppiin kerääntynyt vesi riittää pitämään kasvit hengissä kuivana aikana.

Sawadogo on 30 vuodessa muuttanut kuivan ja köyhtyneen maan 15 hehtaarin metsäksi, jossa kasvaa useita puulajeja.

Afrikan kuivilla alueilla elvytetään myös pysyvän peltometsäviljelyn menetelmiä, joissa viljaa kasvatetaan isojen puiden alla. Samoja alueita käytetään kuivana aikana laitumina, jolloin karja saa puista ravintoa ja samalla lannoittaa maata.

Uudempiin menetelmiin kuuluu viljelijäperusteinen luontainen uudistaminen (Farmer-Managed Natural Regeneration), joka korostaa ”maanalaisen metsän” uudistumispotentiaalia. Kauan sitten paljaaksi hakatuiltakin kuivilta alueilta löytyy eläviä puiden osia, kuten vesovia kantoja ja juuria, pieniä mutta usein hyvin vanhoja taimia sekä vuosikymmeniä elävinä säilyneitä puiden siemeniä.

Ilmastonmuutos maatalousruokasiirtolaisuus Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 23.6.2017 - 17:53

Hetkinen. Oletteko tosissanne näillä julkaisemillanne luvuiila?

Vuonna 2030, eli siis vain 13 vuoden päästä maailman elätettävänä olisi noin miljardi afrikkalaista? Ellei näin tehtäisi, he kuolisivat nälkään?

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”