Uutiset Ilmastonmuutos

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

Liki kolmannes maapallon asukkaista – yli 2,6 miljardia ihmistä – saa elantonsa maataloudesta. Puolet pelloista on kuitenkin menettänyt hedelmällisyyttään, ja 12 miljoonaa hehtaaria muuttuu joka vuosi aavikoksi.

YK on päättänyt pysäyttää tuhoisan kehityksen vuoteen 2030 mennessä, mutta sen aiheuttamat laajat muuttoliikkeet ovat jo alkaneet.

Aavikoitumisen taustalla on monesti ihmisen toiminta. Kestämättömät viljelytavat - metsien kaskeaminen, virheelliset keinokastelumenetelmät, eroosio ja liikalaiduntaminen - tekevät tuhojaan ilmastonmuutoksen ohella

YK:n mukaan kuivuus ja aavikoituminen koettelevat jo puoltatoista miljardia ihmistä ja tällä menolla Afrikka menettää kaksi kolmasosaa viljelymaistaan vuoteen 2030 tultaessa.

Vuosina 2010–2015 siirtolaisten määrä maailmassa on noussut 222 miljoonasta 244 miljoonaan. Taustalla vaikuttavat YK:n mukaan ympäristön heikkeneminen, poliittinen epävakaus, ruokapula ja köyhyys.

Työ vähentää muuttohaluja

”Siirtolaisuus heijastaa kasvavaa toivottomuutta. Tuottava maa on kuitenkin ajaton vaurauden lähde. Nyt pitää aloittaa kampanja, joka kannustaa sijoittamaan maatalousmaahan ja vapauttamaan sen valtavat mahdollisuudet tarjota työtä”, YK:n aavikoitumisen vastaisen järjestön (UNCCD) pääsihteeri Monique Barbut vetoaa.

Aavikoitumisen ja maan heikkenemisen taloudelliset vaikutukset arvioidaan 440 miljardiksi euroksi vuodessa. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty, UNCCD vakuuttaa. Kestävällä maankäytöllä voidaan sen mukaan ansaita 1 260 miljardia euroa vuodessa.

Barbutin mukaan aavikoitumisesta tai kuivuudesta kärsii 169 maata. Niistä yli 100 on asettanut omat tavoitteet maan heikkenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 15 painottaa ekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä sekä aavikoitumisen ja maan köyhtymisen torjuntaa.

”Sijoittaminen maahan luo työtä ja parantaa kotitalouksien ja yhteisöjen elinmahdollisuuksia, mikä puolestaan vahvistaa kansallista turvallisuutta ja kestävää kehitystä”, Barbut visioi. Ruuan kysynnän arvioidaan kasvavan maailmassa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Vanhat ja uudet konstit

Länsiafrikkalainen Burkina Faso on näyttänyt 1980-luvulta lähtien mallia heikentyneen maan kunnostamisessa, jossa on käytetty sekä perinteisiä että uusia menetelmiä.

Burkinafasolainen viljelijä Yacouba Sawadogo on palkittu zai-nimellä tunnetun vanhan menetelmän onnistuneesta soveltamisesta. Hän kaivaa kovettuneeseen maahan kuoppia, täyttää ne kompostilla ja kylvää puiden siemenet niihin. Sadekaudella kuoppiin kerääntynyt vesi riittää pitämään kasvit hengissä kuivana aikana.

Sawadogo on 30 vuodessa muuttanut kuivan ja köyhtyneen maan 15 hehtaarin metsäksi, jossa kasvaa useita puulajeja.

Afrikan kuivilla alueilla elvytetään myös pysyvän peltometsäviljelyn menetelmiä, joissa viljaa kasvatetaan isojen puiden alla. Samoja alueita käytetään kuivana aikana laitumina, jolloin karja saa puista ravintoa ja samalla lannoittaa maata.

Uudempiin menetelmiin kuuluu viljelijäperusteinen luontainen uudistaminen (Farmer-Managed Natural Regeneration), joka korostaa ”maanalaisen metsän” uudistumispotentiaalia. Kauan sitten paljaaksi hakatuiltakin kuivilta alueilta löytyy eläviä puiden osia, kuten vesovia kantoja ja juuria, pieniä mutta usein hyvin vanhoja taimia sekä vuosikymmeniä elävinä säilyneitä puiden siemeniä.

Ilmastonmuutos maatalousruokasiirtolaisuus Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 23.6.2017 - 17:53

Hetkinen. Oletteko tosissanne näillä julkaisemillanne luvuiila?

Vuonna 2030, eli siis vain 13 vuoden päästä maailman elätettävänä olisi noin miljardi afrikkalaista? Ellei näin tehtäisi, he kuolisivat nälkään?

Lue myös

Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Taskulaskin ja kolikoita.

Afrikka menettää vuosittain noin 50 miljardia dollaria laitonta pääomaa – Pääomapaon kitkemiseksi tarvitaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin toimia

Afrikassa on tehostettava verohallintoa ja vero-oikeudenmukaisuuden toteutumista esimerkiksi progressiivisen verojärjestelmän kautta, kirjoittaa Attac ry:n hanketiedottaja Eetu Kukila. Attacin ja Reilu vero ry:n tuoreessa raportissa listataan keinoja pääomapaon estämiseksi.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia