Uutiset Kehityspolitiikka

Äärimmäinen köyhyys on puolittunut, mutta moni ei tiedä sitä

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia ihmisistä 24 maassa uskoo, että köyhyys on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan. Se haittaa köyhyyden vastaista taistelua, sanovat järjestöt.
(Kuva: Paul Downey / CC BY 2.0)

Äärimmäinen köyhyys on yli puolittunut viimeisten 20 vuoden aikana, mutta iso osa ihmisistä uskoo päinvastaista, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.

24 maassa tehdyn tutkimuksen mukaan 88 prosenttia ihmisistä uskoo, että köyhyys on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan. Tosiasiassa vuoden 1990 jälkeen äärimmäisen köyhien määrä on pudonnut 1,9 miljardista 840 miljoonaan. Näin suuresta vähenemisestä tiesi vain prosentti vastanneista.

Vaihtelu maiden sisällä ja välillä oli suurta: esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa vain 8 prosenttia vastanneista tiesi köyhyyden vähenemisestä, mutta Kiinassa, jossa iso osa köyhyyden vähenemisestä on tapahtunut, siitä tiesi puolet.

Tutkimuksen teki sveitsiläinen tutkimusyhtiö Motivaction brittiläisen Oxfamin ja yhdysvaltalaisen Global Citizen -järjestön kanssa. Ne uskovat, että köyhyyspessimismi voi haitata seuraavan tavoitteen toteuttamista, äärimmäisen köyhyyden poistamista kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista uskoi, että todennäköisesti se ei ole saavutettavissa ja lähes puolet uskoi, että ei voi itse tehdä mitään sen eteen.

Keskeinen rooli voi kuitenkin olla niillä 13 prosentilla ihmisistä, jotka uskovat, että äärimmäinen köyhyys on poistettavissa määräaikaan mennessä. Tutkimuksen mukaan he ovat usein nuoria ja koulutettuja, heillä on enemmän tietoa, he käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja he ovat usein tärkeissä asemissa yhteiskunnassa.

Tutkimuksessa oli mukana noin 26 000 ihmistä 24 maasta, jotka olivat pääosin kehittyneitä maita. Suomalaiset eivät olleet mukana, mutta esimerkiksi ulkoministeriön vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että äärimmäisen köyhiä on maailmassa enemmän kuin vuonna 1990.

Äärimmäisen köyhiksi on tutkimuksessa määritelty Maailmanpankin asettama raja, alle 1,25 dollarilla päivässä elävät. Nykyisin raja on 1,9 dollaria.

Kehityspolitiikka köyhyysaktivismi

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat