Selvityksen tekijä: kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä

1. Tausta

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. Toimintaohjelman aikajänne on 2016– 2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Agenda2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.

Agenda2030:n pääsisällön 17 tavoitetta ovat laajoja ja kunnianhimoisia ja sen toimeenpano vaatii kaikilta mailta ja toimijoilta ponnisteluja. Agenda2030 muodostaa kokonaisuuden yhdessä heinäkuussa 2015 hyväksytyn kehitysrahoitukseen ja toimeenpanon tukeen keskittyvän Addis Abeba Action Agendan kanssa.

Julkinen rahoitus ei yksin riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. YK on arvioinut, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa joka vuosi yli 4 000 miljardin euron arvosta uusia investointeja aina vuoteen 2030 asti. Kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön rahoitus (official development assistance, ODA) on vain noin 130 miljardia euroa vuosittain. Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan arvioita COVID-19 vaikutuksista. On selvää, että vallalla ollut talouskäsitys ja -järjestelmä tulevat muuttumaan jollain tavalla sen seurauksena. Merkittäviä taloudellisia resursseja tullaan tarvitsemaan pandemian hoitamisessa ja sen jälkeisessä uudelleenrakentamisessa.

Fingo on noin 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Tuomme ihmiset yhteen toimimaan reilumman maailman puolesta. Fingo syntyi, kun kaksi kehitysjärjestöä, Kepa ja Kehys, yhdisti voimansa ja muutti saman katon alle syksyllä 2018.

Vaikuttamistyössään Fingo pyrkii vaikuttamaan kansalaisiin, poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin Suomessa, Euroopan unionissa sekä kansainvälisellä tasolla kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

2. Kartoituksen tarkoitus ja tavoitteet

Tällä selvitystyöllä on seuraavat tavoitteet:

1. Raamittaa kokonaiskuva kansainvälisestä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurista, ml. yksityinen ja julkisen kehitysyhteistyön rahoitus
2. Kartoittaa rahoituskentässä käynnissä olevaa murrosta sekä siihen vaikuttavia keskeisiä trendejä ja ilmiöitä.
3. Arvioida miten Suomen kestävän kehityksen rahoitus, ml. julkinen kehitysyhteistyö, seuraa kansainvälisiä trendejä.
4. Arvioida millaisia vaikutuksia kansainvälisellä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin murroksella on kehitysjärjestöjen työhön ja työn tuloksellisuuteen.
5. Kartoittaa kansainvälisessä kehitysrahoituskentässä toimivat keskeiset rahoittajat ja heidän toimintansa keskeiset kriteerit kehitysjärjestöjen ymmärryksen ja osaamisen vahvistamiseksi.
6. Laatia Fingolle suositukset kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuuriin vaikuttamiseksi ml. Kohteet, keinot yms.

Kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin määritelmä

Kestävän kehityksen Agenda2030 ja Leave No One Behind – sitoumus on vaikuttanut merkittävällä tavalla kehitysyhteistyön toimikenttään ja ennen kaikkea rahoitusarkkitehtuuriin. Rahoitusarkkitehtuurin murroksen taustalla on arviot kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavasta rahoituksesta, jonka mukaan julkinen kehitysyhteistyömääräraha on arviolta n. 3 % tarvittavasta kokonaisrahoituksesta. Murrokseen on myös vaikuttanut se, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen on kutsuttu toimijoita perinteisen kehitysyhteistyösektorin ulkopuolelta ja erityisesti odotuksia on kasattu yksityisen sektorin osallistumiselle niin rahoittajana kuin toimijana. Myös uusien valtiollisten rahoittajien kuten Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan (BRICS-maat) sekä Turkin ja Saudi-Arabian mukaantulo kehitysyhteistyön toimikenttään on omalta osaltaan vauhdittanut käynnissä olevaa murrosta.

Tässä selvityksessä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuuri määritellään laajasti. Siihen voidaan laskea kuuluvaksi julkisen kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi kaikki muukin erimuotoinen rahoitus (lainat, investoinnit, luotot, sijoitusraha, yksityinen rahoitus yms.), joka tavalla tai toisella on suunnattu kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kehittyvissä maissa. [1]Tässä selvityksessä halutaan tarkastella erityisesti kehittyviin maihin suunnattua kestävän kehityksen rahoitusta.

[1] https://developmentfinance.un.org/fsdr2020, https://www.cgdev.org/topics/sustainable-development-finance

3. Toimeksiannon tuotokset

1. Selvitysraportti, joka kattaa tilaajan esittämät tavoitteet.
2. Liitetiedosto, johon on koottu selvityksessä kartoitetut kestävän kehityksen rahoittajat ja tiivistetysti relevantit tiedot heidän toiminnastaan ja kriteereistään.
3. Enintään kaksisivuinen tiivistelmä selvityksestä ja sen tuloksista yhdessä sovitun formaatin mukaan.
4. Power Point esitys selvityksen tuloksista yhdessä sovitun formaatin mukaan.

4. Kartoituksen laajuus

Työn toteutukseen on arvioitu kuluvan 30 päivää.

5. Metodologia

Selvityksen tekijää pyydetään esittämään tarjouksessa yksityiskohtainen suunnitelma kartoituksen tekemisen metodologiasta. Metodologian tulee kuitenkin huomioida ainakin seuraavat osa-alueet:

• desk review kirjallisesta aineistoista (sisältää erilaiset relevantit kansainväliset tutkimusraportit ja selvitykset)
• aloitus, välitarkastelu -ja loppukeskustelut tilaajan edustajan kanssa
• tarvittavat asiantuntijahaastattelut
• fokusryhmähaastattelu vaikuttamistyötä tekeviltä järjestöiltä
• löydösten raportointi ja analysointi sekä johtopäätösten ja suositusten esittäminen

6. Tekijältä vaadittava osaaminen

Etsimme kartoituksen tekijää, jolla on todennettua kokemusta kestävästä kehityksestä, joltain kansainvälisen kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin osa-alueelta, sekä ymmärrystä suomalaisten ja kansainvälisten kehitysjärjestöjen toiminnasta ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista.

7. Alustava aikataulu

• Tarjous, jossa esitellään ehdotus työsuunnitelmasta sisältäen aikataulun ja metodologian, 18.10.2020 mennessä.
• Fingo käy tarjoukset läpi ja valitsee tekijän jatkoneuvotteluihin viikolla 44.
• Työsuunnitelman päivitetty versio 8.11.2020 mennessä.
• Fokusryhmähaastattelut tehty 4.122020 mennessä
• Alustavien tulosten ja suositusten esittely Fingolle 15.12.2020 mennessä
• Valmis raportti, johon Fingon kommentit on sisällytetty 31.1.2021 mennessä

8. Tarjous

Lähetä tarjouksesi ja CV sähköpostitse osoitteeseen rilli.lappalainen(at)fingo.fi 18.10.2020 mennessä.

Tarjouksesi tulisi sisältää:

• Kuvaus kokemuksestasi vastaavissa toimeksiannoiss
• Suunnitelma kartoituksen toteuttamisesta, sisältäen metodologian sekä toteutusaikataulun
• Esitys budjetista

Valinnan tulokset ilmoitetaan viikolla 44.

Tiedusteluihin vastaa Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen, rilli.lappalainen@fingo.fi, +358 50 5613456.

Liitteet:

https://www.oecd.org/dac/financing-sustainable-development/development-finance-topics/Global- Outlook-on-Financing-for-SD-2019.pdf