Konsultti kirkollisen työn ohjelman väliarviontiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Konsultti kirkollisen työn ohjelman väliarviontiin

Ilmoittaja

Suomen Lähetysseura

Paikkakunta

Työsuhdetyyppi

Viimeinen hakupäivä

Suomen Lähetysseura hakee konsulttia toteuttamaan Suomen Lähetysseuran kirkollisen työn ohjelman 2017–2022 väliarvioinnin.

Toimeksianto ja ohjeistus tarjouksille

I. Johdanto

Lähetysseuran työn tavoitteena on vahvistaa ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta maailmassa. Kristillinen sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme kulmakivinä jo liki 160 vuotta. Lähetysseura toimii 30 eri maassa, yli 100 kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. Tuemme kehitys- ja hauraiden maiden kestävää muutosta, missä jokaisen ääni tulee kuulluksi. Työskentelemme ruohonjuuritasolla paikallisten ihmisten kanssa yhdessä, rakentaen hedelmällisiä kumppanuuksia paikallisten yhteisöjen kanssa. Suomen Lähetysseura on kansainvälisesti aktiivinen Suomen kirkon alainen organisaatio. Lähetysseura on yksi Suomen suurimmista kansainvälistä työtä toteuttavista kansalaisjärjestöistä. https://felm.suomenlahetysseura.fi/

Suomen Lähetysseuran Kirkollisen työn ohjelma 2017–2022 on sarjassa toinen ohjelmakokonaisuudesta koostettu ohjelma. Ohjelma on yksi Lähetysseuran ulkomaisen työn neljästä ohjelmasta, joihin kuuluvat: kirkollisen työn ohjelma, kehitysyhteistyön ohjelma, rauhan ja sovinnon työn ohjelma sekä vaikuttamistyön ohjelma.´

Kirkollisen työn ohjelma on Lähetysseuran ulkomaisen työn laajin ohjelma sisällöllisesti, taloudellisesti ja maantieteellisesti, kattaen sisälleen kirkkojen hengellisen työn ja teologisen osaamisen vahvistamisen, seurakuntien inklusiivisuuden vahvistamisen, yhteiskunnan syrjityimpien ihmisryhmien oikeuksia vahvistavan työn (naiset, tytöt, vammaiset, syrjityt vähemmistöt, riistetyt ja hyväksikäytetyt sekä lapset ja nuoret), vaikuttamistyön, organisaatioiden hallinnollisen kapasiteetin ja hyvää hallintoa vahvistavan työn sekä rauhan ja sovinnon työn. Ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat: konfliktisensitiivisyys, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus.

Ohjelma sisältää 143 hanketta, joita toteutetaan yhteensä 28 maassa noin sadan kumppaniorganisaation kanssa. Ohjelman sisällä työskentelee yhteensä liki 100 asiantuntijaa Helsingissä ja työalueilla. Ohjelman keskimääräinen vuosibudjetti on hieman alle 10 miljoonaa euroa. Ohjelman päärahoittajina toimivat suomalaiset seurakunnat sekä yksityiset henkilöt.

Kirkollisen työn ohjelman kumppaneita ovat paikalliset kirkot sekä kristilliset/sekulaarit organisaatiot. Ohjelmaa ohjaavat Lähetysseuran strategian tavoitteet ja organisaation linjaukset. Globaalin ohjelman suunnittelu, seuranta, arviointi ja johtaminen perustuvat tulosperustaiseen hallintomalliin.

II. Arvioinnin tarkoitus

Kirkollisen työn ohjelman väliarviointi toteutetaan ohjelmakauden puolessa välissä, kattaen ohjelmajakson 2017–2019. Arvioinnin on tarkoitus palvella työn tulevaisuuden suunnittelua, ohjausta sekä hallinnointia globaalikentällä. Arviointi vahvistaa ymmärrystä siitä, miten ohjelma on tavoittanut tai tavoittamassa sille asetetut tavoitteet sekä mitkä ovat tavoitteisiin liittyen keskeisimmät haasteet ja ratkaisumallit. Toiseksi tavoitteena on arvioida, onko työn nykyinen hallinnointi toiminut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti taloudellisten- ja henkilöstöön liittyvien resurssien näkökulmasta.

Arvioinnin tulokset ja suositukset tukevat ohjelmakauden jälkipuoliskon suunnittelua. Samanaikaisesti arviointi tarjoaa sisällöllisiä ja työn hallinnointiin liittyviä suosituksia seuraavalle ohjelmakaudelle.

Arvioinnin kooste tullaan käsittelemään julkisena dokumenttina. Kokonaisuudessaan arviointi tullaan käsittelemään ja hyödyntämään organisaation ja ohjelmajohdon tarkoituksiin.

Ohjelmakohtaisen arvioinnin tuloksia ja loppuraporttia tullaan hyödyntämään osana koko organisaation strategiatason väliarviointia.

III. Arviointikysymykset

(Lihavoidut kysymykset edustavat Lähetysseuran strategiatason väliarvioinnin kysymyksiä)

TEHOKKUUS

a) Onko ohjelman sisäinen johtaminen, implementointi, seuranta ja työn suunnittelu tehokasta ja tarkoituksenmukaista?

b) Millaiset hankkeet tuottavat parhaan panos-hyöty suhteen? Miten tätä tulisi vahvistaa?

c) Palveleeko Lähetysseuran organisaatiojärjestelmä sitä, että ohjelmaa voidaan seurata ja toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla (talous/kustannustehokkuus, hallinto, rekrytointi, vastuut/roolit, temaattinen työn johtaminen, päätöksenteko, digitaaliset palvelut, ohjeistukset)?

d) Palveleeko ohjelman nykyinen laajuus tarkoitustaan tavoitteiden tuloksellisessa saavuttamisessa?

MERKITYKSELLISYYS (RELEVANSSI)

a) Missä määrin ohjelma tuottaa lisäarvoa toimintaympäristön ja ohjelman tavoitteiden näkökulmasta? Puuttuuko jokin keskeinen toteutusstrategia/työmuoto tai onko jokin ohjelman sisällöistä heikosti toimeenpantuna?

b) Miten kirkkojen ja kumppaniorganisaatioiden työn lisäarvo näyttäytyy syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksien vahvistamisessa?

c) Miten ja missä määrin ohjelmaseuranta ja tulosraportointi pystyvät ilmentämään työn tosiasiallisia sisältöjä ja tuloksia?

d) Ovatko valitut mittarit (indikaattorit) relevantteja ohjelman monitoroinnin kannalta?

e) Palvelevatko temaattiset painopisteet hyödynsaajien keskeisiä tarpeita?

KESTÄVYYS

a) Onko ohjelman toteuttamiseen kohdistetut resurssit riittävät määrällisesti ja laadullisesti? Ovatko eri asiantuntijuusalat tasapainossa ohjelman tavoitteisiin ja hallintoon nähden?

  • Mikä on henkilöstön vaihtuvuuden vaikutus työn kestävyyteen ja hallintoon?

b) Miten ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi sekä johtaminen ovat onnistuneet?

  • Toteutuvatko ohjelman hallinnolliset laatukriteerit ja niiden yhteismitallisuus eri alueilla toteutettavassa työssä?

c) Ovatko Lähetysseuran Kirkollisen työn ohjelman arvot ja Lähetysseuran linjaukset integroitu työn toteutuksessa (mm. hyvä hallinto, osallistava suunnittelu, lastensuojelu, syrjimättömyys, periaatteet hyvän sanoman jakamisessa, ihmisoikeuslinjaus, rauhan ja sovinnon linjaus, taloudellisen oikeudenmukaisuuden linjaus)?

d) Miten tulosperustaisen hallintomallin soveltaminen on vaikuttanut kumppaneiden työn suunnitteluun, työn toteutukseen ja tulosten kestävyyteen?

e) Mitkä ovat keskeiset haasteet ohjelman läpileikkaavien teemojen integroimisessa osaksi työtä? Miten teemojen integrointia voidaan toteuttaa kestävästi?

f) Millaiset työtavat ovat kehittäneet parhaiten kumppanikirkkojen taloudellista omaehtoisuutta ja kapasiteetin vahvistumista?

TULOKSELLISUUS

a) Mitkä Kirkollisen työn ohjelman kumppanit ja verkostot palvelevat parhaiten ohjelman tavoitteiden toteutumista? Miten verkostoitumista tulisi vahvistaa?

b) Mitkä teemat ja työtavat ovat olleet keskeisimpiä ja onnistuneimpia nykyisessä ohjelmassa tuloksien, tavoittavuuden ja kestävyyden näkökulmasta?

c) Miten ohjelma on pystynyt vahvistamaan kumppani kirkkojen hallinnollista kapasiteettia? Millaisilla toimenpiteillä työtä on mahdollista vahvistaa?

d) Miten ohjelman ohjaavuutta voidaan kehittää niin että sen maantieteelliset ja sisällölliset tavoitteet voidaan saavuttaa?

f) Kuinka tuloksellisesti hankkeet ovat saavuttaneet alun perin hankesuunnitelman mukaan niille asetetut tavoitteet?

g) Miten tuloksellista on ohjelman sisäinen ja ulkoinen viestintä?

VAIKUTUS

a) Miten työn vaikuttavuutta on mahdollista lisätä?

b) Miten työn vaikuttavuuden mittaamista on mahdollista kehittää nykyisestä?

c) Minkälaisia vaikutuksia työllä on ollut suhteessa kumppaniorganisaatioihin ja hyödynsaajiin?

d) Tuoko Lähetysseuran työ muutosta hyödynsaajien elämään?

IV. Arviointiprosessi, tuotokset ja arvioinnin aikataulu   

Konsultti tekee arvion Suomesta käsin.

Arviointi perustuu kirjallisiin aineistoihin, joihin kuuluvat hankedokumentaatiot sekä Lähetysseuran digitaalisten palvelujen tulosaineisto. Tämän lisäksi konsultin käytössä on Lähetysseuran Kirkollisen työn ohjelman kannalta relevantit työalueiden ja Helsingin asiantuntijat sekä kumppaniorganisaatioiden edustajia, joita konsultti voi haastatella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös muita tarjouksen perusteella esiin nousevia menetelmiä ja aineistoja. Ohjelman arviointi tulee toteuttaa ohjelman tulosperustaisen hallintomallin mukaisesti.

Arvioinnista vastaa Lähetysseuran Kirkollisen työn ohjelman yksikön päällikkö sekä PME:stä vastaavat asiantuntijat.  Arviointi tulee aloittaa heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

Tuotokset ja aikataulu:

  1. Konsultti tuottaa arvioista Alkukatsauksen (Inception report). Alkukatsauksessa sovitaan työsuunnitelma, muut esiin nousseet kysymykset ja työn rajaus. Konsultin ei odoteta käyvän yksityiskohtaisesti läpi kaikkia 143 hanketta.
  2. Loppuraportista tuotetaan vedos Lähetysseuran kommentoitavaksi 17.4. 2020 mennessä
  3. Loppuraportti tuotetaan 15.5.2020 mennessä

V. Pätevyysvaatimukset

Arvioitsijalta edellytetään:

  • Vahvaa kokemusta ohjelmatason evaluaatioista
  • Vahvaa RBM-osaamista
  • Ymmärrystä uskonnollisesta toiminta- ja organisaatiokontekstista
  • Kokemusta ohjelma- ja hankehallinnosta kehittyvissä- ja hauraissa maissa
  • Tutkimusmenetelmien hallintaa
  • Laaja-alaista ulkomaisen työn temaattista ja eri maantieteellisten alueiden toimintaympäristöön liittyvää tuntemusta
  • Maisterin tutkintoa arvioinnin kannalta relevantilta alalta
  • Suomen ja englannin kielten erinomaista taitoa
  • Tuntemusta Suomen Lähetysseurasta organisaationa

VI. Tarjoukset

Arviointia koskevaan tarjoukseen tulee liittää suunnitelma käytettävistä menetelmistä, aikataulusta ja toteutuksesta. Tarjouksesta tulee lisäksi ilmetä alustava työsuunnitelma, budjetti sekä arvioitsijan/-joiden ansioluettelot. Mikäli arvioitsijoita on enemmän kuin yksi, tarjouksen tulee sisältää myös selvitys siitä, miten tehtävät tulevat kahden tai useamman arvioitsijan välillä jakaantumaan ja kuka on arviointitiimin vetäjä.

Tarjoukset tulee lähettää viimeistään 20.1.2020 ohjelmasta vastaaville PME-asiantuntijoille: Janetta Vettenrannalle (janetta.vettenranta@felm.org) ja Anni Takko (anni.takko@felm.org). Lähetysseura pyrkii evaluoimaan tarjoukset ja tekemään sopimuksen valitun konsultin kanssa tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoja arviointiin liittyen: Janetta Vettenranta (janetta.vettenranta@felm.org), +358 43 8242 2377 tai Anni Takko (anni.takko@felm.org)