Ydinaseet ovat edelleen yksi suurimmista uhista – Rauhanliitto vaatii Suomea liittymään ydinasekieltosopimukseen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ydinaseet ovat edelleen yksi suurimmista uhista – Rauhanliitto vaatii Suomea liittymään ydinasekieltosopimukseen

Hiroshiman atomipommin pudottamisesta on tänään kulunut 76 vuotta. Tammikuussa voimaan tullut YK:n ydinaseet kieltävä sopimus on merkittävä ydinaseriisunnan saavutus. Suomi ei ole liittynyt sopimukseen siitä huolimatta, että suomalaiset kannattavat laajasti ydinasekieltoa.

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet kieltävä sopimus. Ydinaseet ovat nyt laittomia joukkotuhoaseita. Sopimuksen teki mahdolliseksi ydinaseettomien valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden aloitteellinen toiminta.  

Suomi on sitoutunut vuonna 1970 voimaan astuneeseen YK:n ydinsulkusopimukseen (NPT) ydinaseettomana maana. Suomi on näin luvannut olla hankkimatta ydinasetta ja osallistuu ydinaseiden leviämistä ehkäiseviin sekä ydinaseriisuntaa ja ydinturvallisuutta edistäviin hankkeisiin.

Suomi ei osallistunut uuden kieltosopimuksen neuvotteluihin eikä ole liittynyt sopimukseen. Kuitenkin Suomen ICAN-verkoston vuonna 2019 teettämän tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sopimukseen.

"Ei ole suomalaisen kansanvallan mukaista, että enemmistön kantaa ei huomioida poliittisia ydinaseisiin liittyviä päätöksiä tehtäessä. Vähimmäisvaatimus on, että asiasta järjestetään perusteellinen kansalaiskeskustelu", sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg

Tavoitteeksi tulee asettaa ydinasekiellon allekirjoittaminen 

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan "Suomi osallistuu ydinasekieltosopimusta koskevaan vuoropuheluun ja seuraa sopimuksen voimaansaattamisen edistymistä". Rauhanliitto pitää tätä riittämättömänä sitoutumisena ja katsoo, että hallituksen tulee asettaa tavoitteeksi sopimuksen allekirjoittaminen. 

Selontekoa käsitellyt eduskunnan ulkoasiainvaliokunta painotti lausunnossaan, että aikaisemmat sopimukset ja uusi ydinaseet kieltävä sopimus täydentävät toisiaan. Lausuma on merkittävä, sillä sopimusten on väitetty olevan ristiriidassa keskenään. 

Samalla lausunnossa mainittiin mahdollisuus osallistua tarkkailijana sopimuksen osapuolikokoukseen. Rauhanliitto pitää tärkeänä, että Suomi ilmoittautuu Wienin kokoukseen ja on mukana kaikissa keskusteluissa ydinaseiden kieltämiseksi.

"On tärkeää tiedostaa, että ilmastonmuutoksen tavoin myös ydinaseiden tahallinen tai virhearvioon perustuva käyttö uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta", Cronberg sanoo. 

Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on kriisissä

Ydinaseriisunta on ollut kansainvälisen politiikan keskiössä 1940-luvulta lähtien, ja YK:n ydinsulkusopimuksella on kyetty rajoittamaan ja hidastamaan ydinaseiden leviämistä. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä on kuitenkin kriisissä, kun suuret ydinasevallat ovat irtisanoutuneet lähes kaikista ydinaseiden rajoitussopimuksista. Samalla ydinsulkusopimuksen ei uskota pystyvän estämään enää pitkään uusia valtioita ja ei-valtiollisia toimijoita hankkimasta ydinasetta tai ydinaseteknologiaa. Muun muassa Lähi-idässä useat valtiot harkitsevat ydinaseohjelman käynnistämistä.

Yhdysvaltojen ja Venäjän strategisten ydinkärkien määrää rajaavaa New START-sopimusta jatkettiin juuri vuoteen 2026 saakka, ja sopimukseen sitoutumista tulee lisätä entisestään nyt alkaneissa jatkoneuvotteluissa. Myös Euroopassa voidaan edetä taktisten ydinaseiden riisunnassa ja luoda lisää ydinaseettomia vyöhykkeitä.

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhreja muistetaan ympäri maailmaa

Hiroshima-päivänä 6.8. ympäri Suomea muistutetaan ydinaseriisunnan tärkeydestä. Helsingissä Hiroshima-ilta järjestetään Töölönlahdella. Katso lisätiedot tapahtumasta sekä listaus Suomessa järjestettävistä Hiroshima-päivän tapahtumista.

Lisää uusi kommentti