Tiedotteet

Tuore raportti osoittaa: Suomen ilmastorahoituksen puutteita ei voi enää sivuuttaa

Valtiontalouden tarkastusviraston juuri julkaistu raportti Suomen ilmastorahoituksesta keräsi kehitysjärjestöiltä kiitosta. Selvitys nosti esiin vakavia puutteita ilmastorahoituksen vastuullisuuskäytännöissä. Raportti kuitenkin ohitti järjestöjen pitkän kokemuksen, ja siksi allekirjoittaneet järjestöt ehdottavat ilmastorahoituksen sidosryhmistä koostuvan työryhmän perustamista.

Pariisin sopimuksen ilmastorahoitus on pirstaloitunut järjestelmä

Pariisin sopimuksessa määritellään, että valtioiden välisiä eroja niiden kyvyssä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen täytyy pyrkiä tasaamaan. Sopimuksen ratifioineita rikkaita maita sitoo velvoite 100 miljardin dollarin kanavoimisesta ilmastotoimiin globaalissa etelässä.

Tutkijat ja ilmastorahoitusta seuraavat instituutiot, kuten OECD ja kansalaisjärjestöt, ovat kritisoineet rahoitusvelvoitteen löperöä ohjeistusta ja toimeenpanoa. Myös aiemmat Suomen ilmastorahoitusta koskevat analyysit ovat kiinnittäneet huomiota järjestelmän läpinäkymättömyyteen ja ohjauksen puutteellisuuteen.

Globaalit päästöt tulisi puolittaa kymmenessä vuodessa, eikä systeeminen murros synny ilman sellaisia investointeja, joilla on mitattavia vaikutuksia. Siksi kansainvälinen rahoitus on erittäin tärkeää. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuore raportti on tervetullut lisä, kun keskustellaan rahoituksen vastuullisesta käytöstä.

Raportin keskeisimmät havainnot ja järjestöjen suositukset

Suomen tulee asettaa julkiset tavoitteet sille, miten se kasvattaa ja kohdentaa ilmastorahoitustaan.

Marinin hallituksen sitoumus rahoitusvastuun kantamisesta jää roikkumaan ilmaan, jos suunnitelmaa ei laadita. Toiminnan vastuullisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta, jos tavoitetasoa ei ole määritelty.

Tavoitteiden toimeenpano vaatii tietoon ja tuloksellisuuteen perustuvan suunnitelman.

Suomen olisi kyettävä rahoittamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista samassa suhteessa kuin sen hillintää. Siksi sen tulisi kasvattaa kaikista köyhimpien valtioiden osuutta rahoituksesta 25 prosenttiin.

Tavoitteiden toimeenpano vaatii tarkempaa suunnitelmaa siitä, mitkä ovat soveltuvimmat työkalut. Tällä hetkellä Suomi jakaa ilmastorahoitusta muun muassa korkotuki-instrumentilla, joka sai murska-arviot jo vuoden 2012 evaluaatiossa, eikä se VTV:n arvion mukaan pysty esittämään tuloksellisuuttaan vieläkään.

Valitettavasti VTV:n raportti ei tarkastele järjestöjen työn tuloksellisuutta. Kehitysyhteistyön alalla järjestösektorilla on muihin toimijoihin verrattuna pitkä kokemus hankkeiden tuloksellisuuden ja kehitysvaikutusten seurannasta ja arvioinnista.

On tärkeää, että suomalaisen kansalaisyhteiskunnan rooli tuloksellisessa ilmastorahoituksen toimeenpanossa tunnistetaan. Monet ilmastohankkeet vaativat paikallisen väestön tuen toteutuakseen. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi metsien suojelu, metsitys ja ilmastoystävällinen pienviljely. Suomen tulisikin harkita monien muiden EU-maiden soveltamaa käytäntöä, jossa kohdennetaan erillistä tukea järjestöhankkeille, joissa vähintään 50 prosenttia budjetista menee ilmastotyöhön.

Tuloksellisuuden arviointi vaatii vahvempaa laadun varmistamista.

Tähän asti tuloksellisuus on näytellyt vain pientä roolia rahoituspäätösten perustelussa. Siksi mittaristojen ja laadunvarmentamisen kehittämistä tulisi rahoittaa riittävästi ja myös siirtää tieto käytäntöön.

Finanssi-instrumentit ovat Suomen ilmastorahoituksen tärkein kanava. Rahoituksen reaalisen määrän arvioimiseksi on tärkeää, että sijoituksien palaumaodotukset nostetaan avoimesti esiin, koska ne vähentävät tulevaa ilmastorahoitukseksi tilastoitavan rahoituksen määrää. Näin eri rahoitusmuodot asettuvat vertailukelpoisiksi.  

Johtopäätökset

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan merkittävin yhteinen uhka, ja siksi on kaikkien prioriteetti, että sen torjumiseen käytetty rahoitus on vastuullista. Jo vuosikymmenen ilmastorahoitus on kulkenut Suomen kehitysyhteistyön kylkiäisenä ilman varsinaisia tavoitteita ja kattavaa julkista tulosseurantaa. Tähän on tultava muutos. VTV:n selvitys osoittaa, ettei rahoitusjärjestelmän puutteita voi enää sivuuttaa. Kehitysjärjestöt haluavat olla aktiivinen toimija Suomen ilmastorahoituksen läpinäkyvyyden ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Allekirjoittaneilla järjestöillä on pitkä kokemus ilmastotyöstä kehittyvistä maissa, ja ne ovat valmiita tuomaan osaamisensa yhteiseen pöytään. Raportissa esitetään, että ulkoministeriö voisi edistää ilmastorahoituksen vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan hyvien käytänteiden ja menetelmien vaihtoa Suomen ilmastorahoitusta kanavoivien organisaatioiden kanssa. Kehitysjärjestöt näkevät tässä otollisen tilaisuuden, ja ehdottavat siksi ilmastorahoituksen sidosryhmistä koostuvan työryhmän perustamista.

Plan International SuomiFingoKirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSiemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.