Tiedotteet

Pelastakaa Lapset: Euroopan köyhyydessä elävien lasten tulevaisuus näyttää synkältä, jos toimiin ei ryhdytä

Pelastakaa Lasten uuden raportin mukaan lapsia uhkaavat köyhyyden lisäksi koronapandemian suorat ja epäsuorat vaikutukset, jotka voivat kumota vuosien myönteisen kehityksen.

Miljoonien eurooppalaisten köyhyydessä elävien lasten ahdinkoon on puututtava kiireellisesti. Pelastakaa Lasten uuden raportin mukaan lapsia uhkaavat köyhyyden lisäksi koronapandemian suorat ja epäsuorat vaikutukset, jotka voivat kumota vuosien myönteisen kehityksen. Suomessakaan ei olla pystytty riittävästi puuttumaan lapsiköyhyyteen.

Eurooppalaiset lapset kohtaavat syvää köyhyyttä, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa lapsiköyhyyttä koskevassa raportissa. Miljoonille Euroopassa asuville perheille terveellisen aterian tarjoaminen jälkikasvulle on jokapäiväinen haaste. Tämä on ongelma, joka koskettaa useita maita EU:ssa mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Lasten mielenterveys on keskeinen haaste kaikissa maissa. Asuntopula, puutteellisessa tai ahtaissa oloissa eläminen tai häädön uhka ovat arkipäivää useimmille köyhyydessä eläville perheille ja lapsille.

Pelastakaa Lapset muistuttaa, että on tärkeää, että Suomi sitoutuu vahvasti eurooppalaiseen lapsitakuuseen. Näin voidaan edistää haavoittuvassa asemassa olevien, kuten köyhyydessä elävien lasten hyvinvointia. Lapsitakuun toteuttamiseksi tarvitaan kansallinen toimintasuunnitelma sekä riittävät investoinnit.

Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrät ovat alhaisimmat Tanskassa (12,4 %) ja Suomessa (15 %). Eurostatin tilastossa viimeisimmillä sijoilla ovat Romania (36,3 %) sekä Espanja (31,1 %).

Uusi selvitys, jonka aineisto on kerätty 14 Euroopan valtion alueelta (joista yhdeksän sijaitsee Euroopan unionin alueella ja viisi EU:n ulkopuolella) osoittaa, että Saksassa, joka on yksi maailman vauraimmista maista, joka neljäs lapsi elää todellisessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Italiassa noin 200 000 lasta on arvion mukaan ajautunut äärimmäiseen köyhyyteen vuoden 2020 aikana. Lähes puolet Albanian lapsista ja joka kolmas lapsi Romaniassa ja Espanjassa elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Suomessa lapsiköyhyys koskettaa joka kuudetta lasta.

– On ongelmallista, ettei vähävaraisissa perheissä elävien lasten määrää ole Suomessa ja muissa Euroopan maissa saatu laskemaan. Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jossa lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski uhkaa koronan myötä kasvaa, sanoo Pelastakaa Lasten lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia.

– Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua huolehtimaan siitä, loppuuko perheen ruokarahat ennen kuukauden loppua. On kestämätöntä, että panostukset lasten välisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ovat jääneet liian vähäisiksi niin monessa EU:n jäsenvaltiossa.

Vuonna 2019, eli ennen koronapandemian puhkeamista, kasvoi noin joka neljäs lapsi Euroopan unionissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tämä tarkoitti 18 miljoonaa lasta. Pelastakaa Lasten arviot osoittavat, että perhe- ja lapsiköyhyys voi lisääntyä merkittävästi kaikkialla Euroopassa, mikäli toimiin ei ryhdytä.

Tanska, Ruotsi ja Liettua olivat ainoat raportissa mukana olleista yhdeksästä EU-maasta, joissa lasten köyhyysaste laski pandemian aikana vuoden 2020 tietojen mukaan. Tietoja ei ollut saatavilla kaikista 27 EU-maasta.

Eriarvoisuus korostuu muutoinkin heikossa asemassa olevilla

Vähävaraisuudesta kärsivät eniten yksinhuoltajaperheissä ja suurperheissä kasvavat lapset, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset tai etniseen vähemmistöön kuuluvat lapset sekä maaseudulla tai köyhillä alueilla asuvat lapset.

Ruotsissa 58 prosenttia perheistä, joissa huoltajana on ulkomaalaistaustainen yksinhuoltajavanhempi, on vaarassa joutua köyhyysrajan alapuolelle. Italiassa köyhyydestä kärsivät eniten perheet, joissa on vähintään viisi jäsentä, sekä maahanmuuttajataustaiset perheet. Saksassa 45,2 prosenttia sosiaalietuuksia saavista lapsista kuuluu yksinhuoltajaperheeseen. Espanjassa ja Alankomaissa noin 40 prosenttia köyhyysriskissä elävistä lapsista tulee perheistä, joissa huoltajat ovat työelämässä, mikä kumoaa myytin siitä, että vain työttömien vanhempien perheissä kärsitään köyhyydestä.

– Ääripäät etääntyvät kauemmas toisistaan ja lasten mahdollisuudet elämässä jakautuvat entistä vahvemmin perheen tulotason mukaan, toteaa Sarkia.

Koulujen eriarvoistuminen koetaan myös yhä suuremmaksi haasteeksi. Lisääntyvä alueellinen sosioekonominen ja etninen segregaatio näkyy siinä, keitä ilmoittautuu mihinkin kouluun.

Miljoonat lapset ympäri Eurooppaa joko jäävät kokonaan vaille varhaiskasvatusta, tai se on hyvin rajallista sekä heikkolaatuista. Heikommin toimeentulevien sekä siirtolaistaustaisten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on muita lapsia vähäisempi muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.

Palveluja on oltava tarjolla

Pelastakaa Lasten analyysissa korostuu välttämättömien palveluiden tärkeys lasten hyvinvoinnille sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä. Tällaisia palveluja ovat muun muassa lastenhoitopalvelut, koulutus, terveydenhuolto ja asumispalvelut. Näiden palvelujen puutteella voi olla haitallisia terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia lapsen koko elämän ajan.

Euroopan unioni on sitoutunut auttamaan vähintään 5 miljoonaa lasta pois köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä ja on myöntänyt 88 miljardia euroa EU:n talousarviossa 2021–2027 muun muassa lapsiköyhyyden torjumiseen.

Pelastakaa Lasten raportissa, ”Guaranteeing Children’s Future – How to End Child Poverty and Social Exclusion in Europe” (Lasten tulevaisuuden turvaaminen – Kuinka kitkeä lapsiköyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Euroopassa) Euroopan maiden päättäjiä kehotetaan hyödyntämään täysimääräisesti käytettävissä olevia resursseja, kuten eurooppalaista lapsitakuuta, joka on EU:n lippulaivaohjelma lapsiköyhyyden torjumiseksi. EU:n jäsenvaltioita kehotetaan myös myöntämään asianmukaista rahoitusta ESR+ -rahaston (Euroopan sosiaalirahasto plus) kautta.

– Suomen on sitouduttava investoimaan lapsiköyhyyden vähentämiseen EU:n jäsenmailleen asettamien tavoitteiden mukaisesti, painottaa Sarkia.

Voidakseen parantaa köyhyydessä ja sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa olevien lasten elinoloja Euroopassa Pelastakaa Lapset pyytää hallituksia omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsiköyhyyden torjumiseksi muun muassa seuraavin toimin:

  • Lapsiköyhyyden vähentämistoimenpiteet on sisällytettävä kansallisiin toimintasuunnitelmiin, ja varojen kohdentaminen on suunniteltava selkeästi lapsiköyhyyden torjumiseksi.
  • Lapsiköyhyyden vähentämiseksi on asetettava kunnianhimoiset kansalliset tavoitteet.
  • EU:n tavoite auttaa vähintään viisi miljoonaa lasta pois köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä on pyrittävä ylittämään.
  • Lapsiköyhyyden vähentäminen pysyvästi on turvattava varmistamalla, että tähän liittyviin palveluihin ja kehittämiskohteisiin kohdistettava rahoitus jatkuu pitkällä aikavälillä.

Lisätietoja:

Aino Sarkia, lapsiköyhyysasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi

Sanna Kuusisto, johtaja, viestintä ja varainhankinta, Pelastakaa Lapset ry, puh. 045 104 6633, sanna.kuusisto@pelastakaalapset.fi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.