Myanmarin rauhanprosessi etenee Lähetysseuran tuella | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Myanmarin rauhanprosessi etenee Lähetysseuran tuella

"Myanmarin (Burman) hallituksen ja aseellisten sissiliikkeiden väliset aseleposopimukset ja kansallinen dialogi onnistuvat vain, jos etnisten ryhmien vaatimukset otetaan rauhanprosessissa huomioon."

Suomen Lähetysseura on kahden vuoden ajan tukenut kumppanijärjestö Euro-Burma Officen kanssa Myanmarin rauhanprosessia ja erityisesti etnisten ryhmien osallistumista siihen.

"Myanmarin (Burman) hallituksen ja aseellisten sissiliikkeiden väliset aseleposopimukset ja kansallinen dialogi onnistuvat vain, jos etnisten ryhmien vaatimukset otetaan rauhanprosessissa huomioon", muistutti tällä viikolla Suomessa vieraillut Lähetysseuran kumppanijärjestön Euro-Burma Officen (EBO) johtaja Harn Yawnghwe. Hän on kolmen vuoden ajan tukenut neuvotteluja ja tehnyt töitä sen eteen, että myös syrjityt ihmisryhmät tulevat kuulluksi maassa, jossa aseellinen konflikti on jatkunut vuosikymmeniä.

Yawnghwe on yksi Myanmarin rauhanprosessin merkittävimmistä taustavaikuttajista. Hänen luotsaamansa järjestön ansiosta etniset ryhmät ovat voineet vaikuttaa sekä rauhan prosessin suuntaan että sisältöön. Tavoitteena on saada yli 60 vuotta kestäneen sisällissodan taustalla olevat syyt ratkaistua neuvottelemalla. Hän on ollut avainasemassa rakentamassa luottamusta etnisten ryhmien ja hallituksen välille. Hän on myös vahvistanut aseellisten ryhmien vuoropuhelua poliittisten puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Etniset ryhmät haluavat, että rauhasta neuvotellaan "kansallisessa dialogissa". Kansallisilla dialogeilla tarkoitetaan rauhanvälitystä pidempikestoisempia ja laajempia prosesseja. Niissä paikalliset toimijat ratkaisevat kysymyksiä muun muassa perustuslain uudistamisesta, vaaleista, armeijan ja aseellisten joukkojen integroimisesta, vähemmistöoikeuksista ja federalismista.

Siltojen rakentaja

Dialogiprosessi vahvistaa poliittista omistajuutta sekä mahdollistaa esimerkiksi naisten ja vähemmistöryhmien keskustelun vaietuista asioista. Kansallinen dialogi mahdollistaa myös kaikkien poliittisten toimijoiden pitämisen mukana prosessissa, mikä osaltaan estää marginalisoitumista ja radikalisoitumista.

"Luomme rauhanprosessille tukiverkkoja, eräänlaisia yhteisiä tiloja, joissa eri etniset ryhmät, kansalaisjärjestöt ja poliittiset puolueet voivat keskustella tasavertaisesti. Yhdessä Lähetysseuran kanssa olemme olleet vahvistamassa myös rauhanprosessin keskeisten neuvottelukysymysten, kuten maaoikeuksien, talous- ja kehityskysymysten sekä vähemmistöoikeuksien tutkimusta ja politiikkavaihtoehtojen pohtimista", sanoo Harn Yawnghwe.

Yawnghwen mielestä ihmisoikeusloukkausten loppuminen, vallan jakaminen ja maan taloudellisen tilanteen kohentuminen ovat keskeisiä elementtejä pysyvän rauhan saavuttamiseksi Myanmarissa. Hänen mukaansa Myanmar kiinnostaa kansainvälisiä järjestöjä suuresti, mutta aina niillä ei ole riittävää käsitystä monimutkaisen ja konfliktien repimän maan tilanteesta.

Harn Yawnghwe pitää Suomen ulkoasianministeriön pitkäjänteistä tukea ja Lähetysseuran sitoutumista tärkeinä pitkän tähtäimen rauhantyössä Myanmarissa.

Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia