Tiedotteet

"Lukijan oikeus tietää" ei voita lapsen oikeuksia

HS:n kohua herättäneen reportaasin aihe on äärimmäisen tärkeä, mutta sen esittämiselle olisi helposti voitu löytää toisenlainen kuvallinen ratkaisu, sanoo Suomen UNICEF.

Suomen UNICEF on huolissaan median kuvankäytössä ilmenneestä välinpitämättömyydestä YK:n lapsen oikeuden sopimukseen kirjattuja lapsen oikeuksia kohtaan.

Helsingin Sanomat (HS) julkaisi 5.1. sunnuntaisivuillaan reportaasin, joka kertoi kahden noin 14-vuotiaan kenialaistytön ympärileikkauksesta, eli sukupuolielinten silpomisesta. Reportaasin kuvissa tytöt olivat tunnistettavissa tilanteessa, jossa heihin kohdistettiin äärimmäistä väkivaltaa.

Kuvista on tehty kantelu Julkisen sanan neuvostolle (JSN). Suomen UNICEF toivoo, että asian käsittelyssä otetaan huomioon lapsen oikeuksien sopimus.

– ”Lukijan oikeus tietää” tai ”taistelu pahaa vastaan” ei voi olla suurempi kuin yksittäisen lapsen oikeus suojeluun, oli lapsi suomalainen tai kenialainen. Tuskin mikään media julkaisisi tällaisia kuvia suomalaisesta lapsesta. Reportaasin aihe on äärimmäisen tärkeä, mutta sen esittämiselle olisi helposti voitu löytää kuvallinen ratkaisu, joka ei olisi paljastanut kuvien lasten henkilöllisyyttä, Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo.

– Lapsen oikeuksien sopimus asettaa suojeluvastuun myös medialle. Lapsen oikeudet ovat kuitenkin huolestuttavasti jääneet sivuun siinä vilkkaassa keskustelussa, jota median ammattilaiset ovat reportaasista käyneet, Hetemäki sanoo.

Vuonna 1989 hyväksytty lapsen oikeuksien sopimus on kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus. Suomessa se tuli voimaan vuonna 1991. Sopimus toteaa yksiselitteisesti, että lapsella on oikeus suojeluun, jolla tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta että ihmisarvoa. Samoin sopimus velvoittaa aikuisia harkitsemaan aina ensisijaisesti lapsen etua. Sopimuksen yleisperiaate yhdenvertaisuudesta takaa nämä kaikki oikeudet kaikille lapsille riippumatta siitä, missä lapsi asuu.

Sopimuksen mukaan lasta kuultaessa lapsen mielipiteen tulee olla hänen omansa ja tietoinen. Tämä on huomioitava myös lapsilta saaduissa kuvausluvissa.

– Oliko nyt huomioitu, että patriarkaalisen yhteisön tyttö voi harvoin tehdä eri päätöksen kuin mitä isä tai yhteisö häneltä odottaa? Ja oliko lehti varmistanut, että tytöt ovat ymmärtäneet, missä yhteydessä kuvia käytetään ja miten ne voivat levitä? Yhtä lailla tärkeää on, että tytöt ovat ymmärtäneet, ettei ympärileikkausta välttämättä hyväksytä siellä, missä kuvat esitetään, Hetemäki sanoo.

Tietoisen luvan jälkeenkin vastuu lapsen yksityisyyden ja ihmisarvon suojelemisesta on tiedotusvälineellä, ei lapsella. ***

Suomen UNICEF pitää korkeassa arvossa median kykyä välittää tietoa suurelle yleisölle ja kunnioittaa toimittajien ja kuvaajien ammattitaitoa. Annamme mielellämme lisätietoja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Perustiedot sopimuksesta löydät osoitteesta www.unicef.fi/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus ja eettiset ohjeet lapsista raportointiin osoitteesta: www.unicef.fi/eettiset-ohjeet-lapsista-raportointiin. Lisätietoja saa myös suoraan ohjelmajohtaja Inka Hetemäeltä, puh. 040 545 4837, sähköposti inka.hetemaki@unicef.fi

Kampanjat

Lue myös

Punainen logo, jossa kädet ylhäällä oleva ihmishahmo.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vakavasti alirahoitettu

Uusi raportti osoittaa, että vain pieni murto-osa virallisesta kehitysavusta ohjataan lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.
Logo, jossa keltainen nuolikuvio ja teksti Taksvärkki ry, Dagsverket rf.

Nuoret eivät enää epäile kykyjään

Sambialaiset nuoret oppivat vaikuttamiskeinoja ja esiintymistaitoja Taksvärkki ry:n hankkeessa, jossa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kasvaa roolimalleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.