Tiedotteet

Ketään ei jätetä jälkeen -periaate stressitestissä

Agenda 2030 -toimintaohjelman olennainen ketään ei jätetä jälkeen -periaate joutui COVID-19-pandemian myötä stressitestiin, mikä osoitti todellisuuden olevan toistaiseksi varsin kaukana ihanteista. YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksen ensimmäisellä viikolla pohdittiin, miten suojelemme köyhimpiä ja haavoittuvimpia ihmisiä ja vahvistamme toipumista pandemian aiheuttamasta kriisitilanteesta.

Ketään ei jätetä jälkeen. Näin kuuluu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman keskeinen periaate. Nyt koronapandemian myötä periaate on joutunut kuitenkin todelliseen stressitestiin, todettiin YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa.

Viruksen leviäminen on paljastanut erityisesti vähiten kehittyneissä maissa monia rakenteellisia epäkohtia, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen, talouteen ja koulutukseen. Sosiaaliturvaa ei ole tai siinä on pahoja aukkoja, ja terveyspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

Esimerkiksi Afrikassa, jossa sijaitsee 33 maailman 46:sta vähiten kehittyneestä maasta, eriarvoisuus ja työttömyys ovat kasvussa, valtionvelat kipuavat pilviin ja ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikeuttavat pandemiasta toipumista.

Pandemian vaikutuksista pahiten kärsineiden ihmisryhmien lista on pitkä. Yhteistä näille ryhmille on alhainen tulotaso ja jääminen syystä tai toisesta yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Pakolaiset, siirtotyöntekijät, slummien ja syrjäisten maaseutualueiden asukkaat, kodittomat, vammaiset ja vähemmistöt, mutta myös naiset, nuoret ja lapset erityisesti alhaisen tulotason maissa nostettiin esiin pandemian vaikutuksille kaikkein haavoittuvimpina ryhminä.

Moni heistä on menettänyt työnsä, elinkeinonsa tai kotinsa. Lisäksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä on vaikea tavoittaa avun piiriin, vaikka sitä olisikin tarjolla. Esimerkiksi lähes puolet maailman väestöstä ei vieläkään pääse internetiin.

Kansainväliselle tuelle valtava tarve

Afrikan maiden näkökulmasta julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja COVID-19-rokotteiden tehokas ja tasapuolinen jakelu todettiin YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksen keskusteluissa kaikkein tärkeimmäksi osa-alueeksi pandemiasta toipumisessa. Seuraavaksi tärkeimpänä toimenpiteenä pidettiin vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuvia velkahelpotuksia.

”Kansainväliseltä yhteisöltä tarvitaan tukea, mutta ennen kaikkea konkreettisia ratkaisuja pian, jotta tulevista kriiseistä voitaisiin selvitä paremmin”, totesi YK:n vähiten kehittyneiden maiden erityisedustaja Courtenay Rattray. Juhlapuheiden sijaan tarvitaan tekoja.

Useissa puheenvuoroissa kyseltiin kehittyneiden maiden Pariisin ilmastosopimuksessa antaman lupauksen perään, jonka mukaan kehittyville maille ohjataan vuosittain 100 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Myös kestävän energian saavutettavuus koettiin erityisen tärkeäksi.

Lisäksi tarve monipuolisille, tehokkaille ja matalalla kynnyksellä saatavilla oleville rahoitusvaihtoehdoille ja investointien tuelle on suuri.

”On tärkeää, että tehtävät toimenpiteet johtavat uusien työpaikhttps://fingo.fi/ketaan-ei-jateta-jalkeen-periaate-stressitestissa/kojen syntyyn”, painotti kenialainen professori ja ministeri Margaret Kobia. Kyse on siis monipuolisesta kestävyyden ja riskienhallinnan rakentamisesta.

Osallisuus kehitykseen vaatii mahdollisuutta osallistua

Myös ihmisoikeuksien turvaaminen, vastuullisuus, läpinäkyvyys, mahdollisuus luoda yhteyksiä ja osallistua yhteisön toimintaan nousivat esiin avaintekijöinä, joilla varmistetaan, että ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen.

Keskusteluissa peräänkuulutettiin päättäjien velvollisuutta kuunnella ihmisiä ja käynnistää tarvittavia toimenpiteitä kestävien rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi. Yhteiskunnassa näkymättömiksi jäävät ihmiset tulee tehdä näkyviksi, jotta heidät huomioidaan poliittisissa päätöksissä.

Lisäksi tarvitaan yhteiskunnan kaikkia tahoja ja tasoja koskeva toipumissuunnitelma, parhaiden käytäntöjen jakamista sekä seurantamittareita.

”Et voi korjata sitä, mitä et näe”, muistutti YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet Jeria osuvasti luotettavien tietojen ja seurannan merkityksestä.

Myös vahvalla kansalaisyhteiskunnalla on olennainen rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Kaikkien ottaminen mukaan vaatii toimintamahdollisuuksia ja yhteisöjen tukea paikallistasolla sekä yhteistyötä eri yhteiskunnan tasojen ja sektorien välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Fingo

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.