Tiedotteet

Kansalaisjärjestö Attac ry: Koronapandemian käyttäminen hyvinvointivaltion rapauttamiseen hyvässä vauhdissa

Verotuksen painopisteen muutos olisi välttämätön tapa hyvinvointivaltion vahvistamiseen myös koronakriisissä, sanoo Attac ry kannanotossaan.

Kulunut kevät on mullistanut arjen joka puolella maailmaa. COVID-19 tauti on kylvänyt tuhoa kaikkialla. Koronan tuhovoima on moninainen; sitä ollaan käyttämässä välineenä suomalaisen hyvinvointivaltion murentamiseen.

Toukokuun alussa julkistettiin työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän ehdotukset toimista, joilla koronakriisin Suomen taloudelle aiheuttamia vaurioita voidaan tilkitä.

Työryhmä ei puuttunut tulo- ja varallisuuserojen oikaisemiseen verotuksen avulla.  Pääomatuloverotus on Suomessa suhteellisen kevyttä myös työryhmän käsittelyn jälkeen. Pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon saakka 30 prosenttia. Jos pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osuudesta maksetaan veroa 34 prosenttia riippumatta siitä, kuinka korkeiksi pääomatulot muodostuvat. Työryhmä ei puuttunut tähän, mutta esitti sentään listaamattomien yhtiöiden veroedun vähentämistä.

Verotuksen painopisteen muutos olisi välttämätön tapa hyvinvointivaltion vahvistamiseen myös koronakriisissä.

Eduskunnassa päätettiin syksyllä 2018 monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuvan korkovähennysrajoituksen uudistamisesta. Silloisten hallituspuolueiden voimin rajoitukseen jäi ns. tasevapautus, jonka mahdollistamana mm. sähkönsiirtoyhtiö Caruna oli välttänyt veroja yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän ei ole näkyvissä muutosta.

Työryhmän yksi keskeinen keino on elvytys. Se toteutettaisiin etupäässä infrastruktuuri- ja rakennushankkeiden kautta. Olisi kuitenkin syytä puuttua rakennusalan nykyisiin ongelmakohtiin. Liian paljon näkee rakennusyritysten rajua subventointia veroeuroilla. Rakennushankkeissa  käytetään monasti halpatyövoimaa, ne voivat maksaa kymmeniä miljoonia yli alkuperäisen kustannusarvion ja veronmaksajat hoitavat laskun kuntapäättäjien siunauksella.

Lukukausimaksujen käyttöönotto estäisi pieni- ja keskituloisten perheiden nuorten korkeakouluttautumista. Pieni- ja keskituloisten talouksien merkitys kotimaisessa kysynnässä on keskeinen, mutta Vihriälän työryhmän lääke on tässä tilanteessa julkisen talouden sopeuttaminen ja tehostaminen, joka kansankielellä tarkoittaa menoleikkauksia. Ne kohdistuisivat kovimmin köyhiin ja pienituloisiin mutta myös keskiluokkaan. Kulutuksen kasvattaminen johtaa päästöjen kasvuun. Siksi tulonsiirrot rikkailta köyhille ovat ilmaston ja eriarvoisuuden kannalta paras keino elvyttää.

Työryhmän korostama yritystuki on jo otettu käyttöön monessa muussakin maassa, mutta Suomessa myöskään hallituksen myöntämiin uusiin tukiin ei sisältyisi sanktioita. Tukia voitaisiin täälläkin ohjata siten, että niiden saamisen ehtona olisi, ettei yritys lomauttaisi henkilöstöään tai välttelisi veroja. Business Finlandin tapaus osoittaa, että rahan jakeleminen on hyvin helppoa, varojen oikeudenmukainen kohdentaminen vaikeaa.

Viime vuosina suosittu yritystukipolitiikka on tarkoittanut käytännössä yritysten johdon tukea, eikä koronakevät, saati tähän mennessä nähdyt keinot sen negatiivisten talousvaikutusten korjaamiseen ole muuttaneet tilannetta.

Nykyhallituksesta pitäisi löytyä rohkeutta sanoutua irti työryhmän huonoimmista esityksistä ja mikä tärkeintä, puuttua verotuksen porsaanreikiin, estää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan heikentäminen ja luoda aitoa, pysyvää hyvinvointia.

Attac Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.