Tiedotteet

Järjestöt vaativat: Helsingin kannettava vastuunsa hätämajoituksen järjestämisestä

Oikeus hätämajoitukseen kuuluu jokaiselle, joka ei itse pysty järjestämään ihmisarvoista majoitusta.
Kannanotto: Järjestöt kiittävät Helsingin päättäjiä aktiivisuudesta yhdenvertaisen hätämajoituksen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti toukokuussa hätämajoitusoikeuden laajentamisen puolesta niin, että jatkossa kaikilla riippumatta kansalaisuudesta tai maassaolostatuksesta olisi oikeus hätämajoitukseen henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät asiaa syksyn aikana.

"Toivomme Helsingin päättäjiltä rohkeutta jatkaa ihmisoikeuksia puolustavalla linjalla", kommentoi Heli Aali Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeesta.

Viime talven kovissa pakkasissa useita ihmisiä jäi hätämajoituksen ulkopuolelle ja paperittomia henkilöitä hoitavalla Global Clinicillä jouduttiin hoitamaan jopa hyvin vakavia paleltumia. Allekirjoittajatahojen tiedossa on myös tapauksia, joissa hätämajoitusta ei ole järjestynyt edes kiireellisestä sairaalahoidosta kotiutuville potilaille, vaikka lääkäri on arvioinut majoituksen toipumisen kannalta välttämättömäksi.

Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen ja valtuutettu Veronika Honkasalon aiheesta tekemät kantelut ovat parhaillaan eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyssä.

"Meillä ei ole aikaa jäädä odottelemaan oikeusasiamiehen ratkaisua. Kaupungin on toimittava nyt, ettei kukaan jää ensi talvena pakkaseen", sanoo matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.

Helsingin kaupungin ohjeistuksella on rajattu ihmisiä hätämajoituksen ulkopuolelle muilla perustein kuin heidän tarpeensa mukaan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että jokaiselle järjestetään välttämätön toimeentulo ja huolenpito riippumatta maassaolostatuksesta tai oleskelun kestosta. Myös Suomessa toisella paikkakunnalla kirjoilla olleiden suomalaisten oikeutta hätämajoitukseen on rajoitettu Helsingissä.

Tällä hetkellä hätämajoituksen ulkopuolelle jäävät ulkomaalaiset ovat pääosin EU-kansalaisia muun muassa Romaniasta, Bulgariasta ja Virosta. He ovat tulleet Suomeen parantamaan toimeentuloaan ja ovat saattaneet työskennelläkin Suomessa jo pitkään. Siirtolaisista romanivähemmistöön kuuluvat kohtaavat kotimaissaan syvää köyhyyttä ja syrjintää.

Kokonaisuutena tarkastellen liikkuvien EU-kansalaisten on todettu hyödyttävän jäsenmaita: He ovat koko väestöä useammin työmarkkinoilla ja parantavat talouden toimintakykyä paikkaamalla osaamisvajetta ja auttamalla poistamaan työmarkkinoiden pullonkauloja.

"Emme voi vain poimia rusinoita pullasta vapaan liikkuvuuden suhteen. Ihmiset liikkuvat ja niin pitkään, kun he ovat täällä, meillä on vastuu siitä, ettei ketään jätetä heitteille", tiivistää johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin Helsingin erityisdiakoniasta. Viranomaisen tulee viimesijassa suojella jokaisen henkeä ja terveyttä ja riittävien hätämajoitustilojen järjestäminen on tämän velvollisuuden ydintä. Oikeus hätämajoitukseen kuuluu jokaiselle, joka ei itse pysty järjestämään ihmisarvoista majoitusta.

Lue kannanotto (pdf).

Kampanjat Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vakavasti alirahoitettu

Uusi raportti osoittaa, että vain pieni murto-osa virallisesta kehitysavusta ohjataan lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.

Nuoret eivät enää epäile kykyjään

Sambialaiset nuoret oppivat vaikuttamiskeinoja ja esiintymistaitoja Taksvärkki ry:n hankkeessa, jossa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kasvaa roolimalleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.