Tiedotteet

Järjestöt ihmettelevät: Miksi hallitus on hiljaa kotouttamisesta?

Kehysriihessä lisäresurssit kohdistettiin maahanmuuttotoimenpiteisiin ja sisäiseen turvallisuuteen, siis sisäministeriölle ja supolle. Lisäresurssit tulevat tarpeeseen.

Kehysriihessä lisäresurssit kohdistettiin maahanmuuttotoimenpiteisiin ja sisäiseen turvallisuuteen, siis sisäministeriölle ja Supolle. Lisäresurssit tulevat tarpeeseen. Sen sijaan hallitus ei tuonut esiin, millä tavalla arviolta 10 000 oleskeluluvan saaneen onnistunut kotouttaminen järjestetään ja huomioidaan budjetissa.

Suomeen viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista arviolta 10 000 saa oleskeluluvan. Tulijoiden määrä on kymmenkertainen aiempaan vuoteen verrattuna. Tilanne on uusi suomalaiselle yhteiskunnalle ja erityisesti kunnille.

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen osaksi yhteiskuntaamme on valtava haaste, mutta ei mahdoton tehtävä. Yhteistyötä tarvitaan niin julkisen hallinnon kuin järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kotouttaminen ei kuitenkaan voi olla järjestöjen vastuulla, vaan niiden rooli on toimia julkisen hallinnon tukena.

"Hiljaisuus herättää huolen, että sama globaalin vastuun välttely, joka johti kehitysavun leikkauksiin, johtaa myös lyhytnäköisiin ratkaisuihin kotouttamisessa. Tällaisen päätöksen seuraukset olisivat yhteiskunnallemme vakavia ja lisäisivät eriarvoisuutta", sanoo vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.

Kuntien ja TE-toimistojen vastuu kotouttamisessa on suuri alkukartoituksista, neuvonnasta ja ohjauksesta koulutuksiin. On tärkeää, että kunnilla on myös resurssit onnistua tässä vaativassa työssä.

Tällä hetkellä oleskeluluvan saaville on osoittaa 3000 kuntapaikkaa. Se tarkoittaa, että vain kolmasosa oleskeluluvan saaneista pääsee asettumaan kodiksi Suomeen ja saa tarvittavan tuen ja tiedon polulleen yhteiskunnan täysipainoisiksi jäseniksi. Valtaosa eli 7000 ihmistä on ilman tätä tukea ja vaarassa syrjäytyä. Luvussa eivät ole mukana tänä vuonna Suomeen saapuvat.

"Epäonnistuneen kotouttamisen inhimillinen hintalappu on suuri sille ihmiselle, joka jää yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan moninkertaiset", painottaa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Pakolaisavusta.

"Ennalta ehkäisevä työ on aina moninkertaisesti edullisempaa. Tämä pätee niin kriisien ennalta ehkäisemiseen maailmalla kuin sosiaalisen epätasa-arvon ja syrjäytymisen vaikutusten ehkäisyyn Suomessa."

Kotouttamisen onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tulijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, oppivat kielen ja toimintatavat uudessa kulttuurissa. Sillä, miten toimimme nyt, on suuri merkitys nyt oleskeluluvan saaneiden, mutta vielä toisen ja kolmannenkin polven maahanmuuttajien osallisuuteen yhteiskunnassa.

Kannanotossa ovat mukana Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastaa Lapset ja Suomen somalialaisten liitto.

Kampanjat Kirkon UlkomaanapuPakolaisneuvontaPelastakaa Lapset rySuomen PakolaisapuSuomen somalialaisten liitto

Lue myös

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vakavasti alirahoitettu

Uusi raportti osoittaa, että vain pieni murto-osa virallisesta kehitysavusta ohjataan lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.

Nuoret eivät enää epäile kykyjään

Sambialaiset nuoret oppivat vaikuttamiskeinoja ja esiintymistaitoja Taksvärkki ry:n hankkeessa, jossa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kasvaa roolimalleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.