Enemmän läpinäkyvyyttä Euroopan unionin rahanpesun vastaiseen direktiiviin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Enemmän läpinäkyvyyttä Euroopan unionin rahanpesun vastaiseen direktiiviin

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla neljännen direktiivin korruption ja rahanpesun kitkemiseksi Euroopasta.

Keskiviikkona 20.5. Euroopan parlamentti hyväksyi neljännen direktiivin korruption ja rahanpesun kitkemiseksi Euroopasta. Direktiivi velvoittaa jokaisen EU:n jäsenvaltion pitämään keskusrekisteriä yritysten, yhtiöiden ja muiden taloudellisten yksikköjen korkeimmista johtajista. Direktiiviin sisältyy myös erityiset raportointivelvoitteet pankeille, asianajajille, kiinteistövälittäjille ja kasinoille koskien heidän asiakkaiden tekemiä epäilyttäviä liiketoimia ja rahasiirtoja. Rekisterin kautta pääse käsiksi yhtiön, yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan yksikön korkeimpien johtajien tietoihin, kuten nimeen, syntymäaikaan, asuinmaahan ja omistajuuden yksityiskohtiin. Poliittisesti vaikutusvaltaisissa asemissa olevista henkilöistä, kuten valtion johtajista, hallituksen jäsenistä ja korkeimman oikeuden tuomareista pidetään jatkossa erillisrekisteriä korruption ehkäisemiseksi.

Keskusrekisterit ovat täysin avoimia viranomaisille ja "velvoitetuille toimijoille", kuten pankeille, jotka hoitavat asiakasvelvollisuuksiaan. Rekisteri on avoin myös julkiselle yleisölle, järjestöille ja muille organisaatioille, tosin toimijoiden on pystyttävä todistamaan "legitiimi kiinnostuksensa" rekisterien tutkimiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisille toimijoille, kuten tutkiville journalisteille ja kansalaisjärjestöille tulee myöntää erillislupa rekisterien tutkimiseen.

"Tämä on ongelmallista monellakin tapaa. Ensinnäkin: millä perusteella luvat myönnetään? Tässä piilee myös riski, että syntyy uusi byrokratiakerros hidastamaan yhtiöiden taloudellisen toiminnan valvomista", huomauttaa Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.

EU:n jäsenvaltioilla on 2 vuotta aikaa siirtää rahanpesun vastainen direktiivi oman maansa lainsäädäntötasolle. Ranskassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa direktiivi aiotaan toteuttaa täysin julkisena, jolloin viranomaisten lisäksi tavalliset kansalaiset pystyvät pääsemään käsiksi rekisteritietoihin.

"Tästä Suomikin voisi ottaa mallia. Täysin julkiset omistajarekisterit ja läpinäkyvyysperiaatteen käyttöön otto ovat tehokkaita keinoja paljastaa väärinkäytöksiä, sillä myös esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet pääsisivät saman tien käsiksi rekisteritietoihin", toteaa El-Begawy.

Suomessa hallintarekisteri takaa nimettömyyden ulkomaalaisomisteisten arvopapereiden sijoittajille tällä hetkellä. Anonymiteetti halutaan laajentaa myös suomalaisomisteisten arvopapereiden sijoitustoimintaan. Perusteluna tälle on parempi yhteensopivuus muiden EU-maiden kanssa, vaikka tämän hetkinen trendi onkin siirtyminen kohti suurempaa avoimuutta uuden rahanpesun vastaisen direktiivin myötä.

"Vaikka toiminta Suomessa on laillista tällä hetkellä, ovat liiketoimintaan sijoitetut varat täysin verovalvonnan ulkopuolella ja tästä koituu vuosittain noin 300 - 600 miljoonan euron veromenetykset Suomelle. Toivottavasti Suomi seuraisi seuraavien 2 vuoden aikana niiden EU-maiden mallia, jotka puoltavat täysin julkisia yritysten omistajarekistereitä, jolloin liiketoimintaan liittyvää verovalvontaa voisi tehostaa ja tietojen julkisuus toimisi pelotteena verorikoksia tekeville tahoille", sanoo El-Begawy.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia