Tiedotteet

60-vuotista YK-liittoa juhlittiin Hanasaaressa

Suomen YK-liiton ja Globsol-tapahtuman yhteiset juhlat keräsivät Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen parisataa YK-kysymyksistä kiinnostunutta juhlijaa.
Suomen YK-liiton ja Globsol-tapahtuman yhteiset juhlat keräsivät Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen parisataa YK-kysymyksistä kiinnostunutta juhlijaa.

Iltapäivän kestävässä juhlaseminaarissa kestävän kehityksen kysymyksiä käsiteltiin erilaisten puheenvuorojen, mutta myös vuorovaikutteisen paneelin avulla.

Seminaarin tervetuliaissanat lausui Hanasaaren toiminnanjohtaja Gunvor Kronman. YK-liiton tervehdyksen puolestaan välitti liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola.

Kantola julkisti puheenvuorossaan, että YK-liitto perustaa (liiton pitkäaikaisen toiminnanjohtajan mukaan nimetyn) Hilkka Pietilä -rahaston, jonka avulla liitto osallistuu jatkossa YK-aiheisen tutkimus- ja ajatuspajatoiminnan rahoittamiseen. Samalla Kantola kiitti kaikkia, jotka ovat kuuden vuosikymmenen ajan tukeneet YK-liittoa työssä YK:n päämäärien edistämiseksi Suomessa.

Vuorovaikutteinen paneeli innosti nuoret osallistumaan Twitter-keskusteluun

Juhlaseminaarin kenties ajatuksia herättävin anti oli eri asiantuntijoista ja YK-vaikuttajista koostunut paneeli, johon kaikki saivat osallistua Twitterin välityksellä tunnisteilla #ykliitto60v sekä #globsol.

Paneelikeskustelun moderoinut Maria Vuorelma kehotti erityisesti yleisössä istuvia nuoria osallistumaan aktiivisesti keskusteluun lähettämällä kysymyksiään ja kommenttejaan panelisteille Twitterin kautta. Vuorelma antoi yleisölle myös virallisen luvan 'keskeyttää' panelistit erilaisin käsimerkein, joiden viesti oli joko 'liian vaikeaa kieltä' tai 'olen samaa mieltä/hyvä pointti'.

Paneeli käsitteli kestävän kehityksen kysymyksiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ilmastonmuutoksen ja konfliktien näkökulmasta.

Paneeli alkoi presidentti Tarja Halosen videotervehdyksellä, joka on katsottavissa täällä.

Paneelin aikana kuultiin laaja kirjo näkemyksiä siitä, mihin vuosituhattavoitteiden jälkeisissä kehitystavoitteissa tulisi erityisesti painottaa. Suomen YK-nuorisodelegaatti 2013 Tytti Matsinen muistutti, että yksikään hauras valtio ei ole saavuttanut ainuttakaan YK:n vuosituhattavoitteista, vaikka työtä vuosituhattavoitteiden eteen on tehty jo lähes 15 vuotta. Näin siksi, että maiden väliset ja sisäiset konfliktit hidastavat tai jopa estävät kehityksen.

Paneeliin suoraan lentokentältä saapunut kansanedustaja ja entinen kehitysministeri Pekka Haavisto oli tyytyväinen YK:ssa hahmoteltuihin tuleviin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hän sanoi, että ainakin kahdeksan nyt luonnostelluista 17:stä tavoitteesta käsittelee jollain tapaa ympäristön kestävää kehitystä. Kun vuosituhattavoitteita laadittiin vuonna 2000, vain yksi kahdeksasta tavoitteesta liittyi suoraan ympäristöön ja ekologisuuteen. Tästä Haavisto päätteli, että kestävä kehitys on noussut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana myös YK:n laajemmalle agendalle. YK:n kestävän kehityksen tavoitteista sovitaan YK:ssa ensi syksynä.

Paneelikeskusteluun osallistunut ministeri Elisabeth Rehn muisteli aikojaan YK:n ihmisoikeusraportoijana Balkanilla. Rehn totesi, että naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen olisi Balkanin maissa - kuten myös muualla maailmassa - todella tärkeä kestävän kehityksen edellytys. Rehn totesi kuitenkin seuranneensa alueen kehittymistä aktiivisesti ja huomanneensa, ettei tulevaisuus näytä kovinkaan valoisalta.

Kehitysministeri Sirpa Paatero nosti YK-nuorten post2015-selvityksen esiin

Tuore kehitysministeri Sirpa Paatero nosti omassa key note -puheenvuorossaan Suomen YK-nuorten hiljattain julkaiseman selvityksen puheenvuoronsa keskiöön.

Paatero sanoi YK-nuorten tekemän, kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän kyselyn heijastavan nuoren sukupolven mietteitä tulevaisuudesta. Kyselystä (n=1000) käy ilmi, että ilmastonmuutos huolettaa suomalaisia nuoria tulevaisuuden globaalihaasteista kaikkein eniten.

Paateron puheenvuoro keskittyi muutenkin nuoriin ja heidän tarpeisiinsa kehityspolitiikan näkökulmasta. Hän sanoi olevansa itsekin teini-ikäisten vanhempi ja pohtivansa siksi usein heidän tulevaisuuteensa ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä.

Mikä YK-järjestö olisit ja miksi?

Seminaarin jälkeen siirryttiin juhlavastaanotolle, jossa tarjolla oli lasi kuohuvaa ja pieniä cocktail-paloja. Sukupolvien välinen keskustelu jatkui vastaanoton puolella vilkkaana, kun koko parisataapäinen seminaariyleisö siirtyi Hanasaaren ravintola Johanneksen puolelle seurustelemaan ja verkostoitumaan.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti vastaanotolla lyhyen puheenvuoron. Globsoliin osallistuvilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla nuorilla oli mahdollisuus myös keskustella hänen kanssaan vastaanoton rennossa ja epävirallisessa tunnelmassa. Tilaisuudessa kuvattiin myös hauskoja videoita, joissa nuoret ja vanhemmat YK:n ystävät kertovat, mikä YK-järjestö he olisivat ja miksi. Videot tulevat myöhemmin nähtäville YK-liiton YouTube-kanavalle.

Katso kuvat YK-liiton 60-vuotisjuhlista YK-liiton Facebookista

Kampanjat Suomen YK-liitto

Lue myös

Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ vakavasti alirahoitettu

Uusi raportti osoittaa, että vain pieni murto-osa virallisesta kehitysavusta ohjataan lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen.

Nuoret eivät enää epäile kykyjään

Sambialaiset nuoret oppivat vaikuttamiskeinoja ja esiintymistaitoja Taksvärkki ry:n hankkeessa, jossa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista kasvaa roolimalleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.